Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Ihmeellinen päivä, jona silmäni on kadottava sieluni valon, päivä tumma, murheinen ja armas toki, juhlapäivä pilvinen! Oi! vietänpä sydämmeni kuolinjuhlaa, ankaran vallitsijani kolkossa temppelissä seisoen seppelöittynä uhrina sen alttarilla. Mä kerran katsahdan ylös, mutta hänen silmiensä taivahista kylmä leimaus iskee alas minuun. Mutta kirkas, heijaisevan kirkas toki tuo leimaus!
Sinikaunokki. Kysytte miks' elokaunikki Kasvoi pellon leipäviljahan, Kyntömies vaikk' ei ois tahtonut? Taivassinellään se muistuttaa, Että on maan päällä muutakin Taivahista, pyhää, ihanaa Paljon muutakin kuin leipä vaan. Niittypuro. Näin moititaan: voi kuink' on murheinen Ja synkän musta niittypuron juoksu, Vaikk' onkin niityn metsä lehväinen Ja partahilla kukkain tuhat tuoksu.
Vai niin, sä tahdot tulla lentäen! Kas, nyt sä olet oikealla tiellä. Haluan tietää, tokko saanen tulla? AINA. Saat kyllä! mutta joudu väleen! mulla On oikein paljon sulle puhumista. Niin tulit tänne niinkuin taivahista. LAURI. Täss' olen! AINA. Oikein lysti, että sä Nyt tulit, kuin niin tuhma olin mä, Ett'en mä sua edes kiittänyt, Kun vedest' olit pois mun vetänyt.
Kuin käärme koettelin myrkyttää Ma taivahista, pyhää elämää; Ma skorpiooni Pyhän povella, Noin sydänjuuriin salaa pureva. Mutt' itseheni myrkky kohdistui, Hän kavalluksen kautta kirkastui, Verellä pesi synnit ihmisten, Sovitti kaikki itsens' uhraten. Minulle yksin ikipimeys Min' olen ihmisnimen häväistys. PILATUS: Juudas! Haa! mua katsees kauhistaa! Miks' olet tullut, haamu veretön?
Ei jääneet tuoreina, ei turtuneina jäsenet multa päälle maan, vaan käyvät mun kanssain suonineen ja nivelineen. Ma kiipeen, etten sokea ois enää; ylhäällä nainen on, min armon kautta ma maailmaanne kuolevaisna tulen. Mut totta niin kuin teissä toivo korkein pian täyttyköön ja kodiksenne tulkoon Rakkauden taivas, laajin taivahista,
Hänestä kuitenkin Gregorius poikkes; mut koska aukes taivahassa tässä katseensa, itse itselleen hän hymyi. Ja jos niin suuret salat julkituonut maan pääll' on ihminen, äl' ihmettele! Tuon täällä kertoi hälle se, ken näki, ja paljon muuta taivahista näistä.» Yhdeksäskolmatta laulu Niin kauan kuin Latonan lapsill' Oinas on yllään ynnä Vaaka, uumenillaan taas yhteisvyönä horisontin piiri,
Ja täynnä uskoa toivollista Kuroitin kättä kohti Taivahista Ja luulin kyynelin, rukoilemalla Läpyttäväni taivaan jumalaa Jo poistamaan tuot' tautia tappavaa. Nyt kansan kiitos ilkullen vaan soi. Jos sydämmeeni voisit silmäellä, Näkisit, ettei suurin voi Ei poikaa eikä isää ylistellä.
Rauha riemun luopi; missä Rauha, siellä riemastus, Rauhan terveyslähtehissä Voim' on, elo, virvoitus. Rauha onnen, turvan tuo, Niinkuin kesäkaste luo Taivahista lohdutusta, Levittääpi siunausta. Rauhaa Herra korkeuden Tahtoo, käskee, rakastaa; Rauhass' ääret avaruuden Hänen eessään vaeltaa; Rauhaa, rakkauttakin Soipi ääni enkelin; Rauhaa Herran sovinnossa Taivahan on kartanossa.
Päivän Sana
Muut Etsivät