Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025


Puhdas on Pohjolan vilpeä ilma, Puhdas on juokseva laaksosen virta, Puhdas ja kaino on kielosen kukka. Puhtaampi näitä on armahan immen Tuntehin puhtain aaltoova rinta. Kasvoi laakson ensi nurmikolla Valkovuokko, suven ensimmäinen. Raitis, puhdas oli vuokon tuoksu, Suloinen ja hertas kukka itse.

Minä lähden nyt kotiin, mutta minä olen ajatellut jättää Leon tänne luoksesi suven ajaksi. Sen palkinnon hän todellakin ansaitsee. Gerda katsoi ylös. Sinä lähdet? sanoi hän tarkkaavalla, kysyvällä katseella. Niin!

Me saimme kauniin, karun maan ja talven pitkän, jäisen, me saimme suven valkean ja kevään kiitäväisen. Kuin pääskyn siipi välkähtää, niin katoo suvi meiltä. Me kevääss' unen poimimme, mut toden syksyn teiltä. Oi syksy, sinun maljastas suo meidän voimaa juoda! Suo meidän työhön uskoa ja aina uutta luoda.

"Sitte minä koko suven olin kutunpaimenena. Se oli oikeastaan lystiä elämää, ja minä vietin aikaani laulaen vahvasti, mutta monta kertaa minusta oli kuin olisi taivaasta huudettu minulle: mitä poikanulikka maksaa? Mielestäni minä olin myyty kuin Jooseppi Egyptiin; veljeni myi minun, niinkuin hänkin myytiin, mutta tiesi, tulisiko minusta kuningas.

Nälissään ollessaan se varsin myötäänsä sillä tavalla ääntää, ja siitä on helppo huomata sen olopaikka. Käenpoika ei siis ole mikään miellyttävä olento. Mutta onpa tahdottu tehdä se vielä ilkeämmäksi, kun on syyttä parjattu sen olevan niin ahnaan, että se lopulla, täysikasvuiseksi tultuaan, muka söisi omat elatusvanhempansa. "Käki tuo suven sanoman, pääsky päivän lämpeämän." Lintuselle.

Siihen sattui suven ensimmäisen tähden silmä, joka niin lystikkäästi vilkutti toista silmäänsä tuolta alhaalta vedenkalvosta; siihen helotti myös kelmeä kuu, joka aina sai aikaan lahdenpinnalla kuin tuhansien hauskojen, hopeankarvaisten kalojen tanssin.

Yöt suven valkeat on yllä sen ja outo valo välkkyy ikkunoista, niin yksin päivänsätehet ei loista, ei kiilto raukenevain ruskojen. Siell' elää nuoruuteni unelmat ja elon yksinkertaisuus ja rauha. Vain ulapalta kulkee tuuli lauha ja laineet laiturihin kuolevat. Sa rauha valkeoiden kaupunkein, oot osa elämäni unelmasta. Miks yksin laulussa saat loistos vasta ja missä, missä on mun nuoruutein?

Kun vesisuihkun helmet ilmaan heittyy, sa, kaikkileikkinen, ma tunnen sun, kun pilvi muodostuu ja toiseen peittyy, sa, kaikkimuotoinen, ma tunnen sun. Kun suven keto tähtikukin palaa, sa, kaikkitähtinen, jo tunnen sun, ja muratti kun pilana halaa, sa, kaikkisyleilevä, tunnen sun.

Kevät käkee kesän tuomaan, Hengettömiin elon luomaan; Kovan kallon alta Meri, maa ja mantereet, Orot, kedot ja kankareet Toivovat suven valtaa. Pilvet pakohon pyrkivät, Seistys taivaan täyttää, Ilmat ankarat asettuvat, Aurinko lämpimäns' näyttää. Toukoo toivottaa kyyhkynen, Lintu pieni pääskynen Suven sanoman saattaa; Käet kukkuvat kuusistoss', Linnut laulavat haavistoss', Visertäin suven virttä.

Sun pyhin, armain, uljain unelmasi kuin suven sade maahan katoaa ja vihollinen ilkkuu haudallasi ja kotis yllä kamartuupi maa. Ma miettiessäin katsoin tähtihin. Näin oman kohtaloni tähden siellä. Se oli niinkuin kaikki toisetkin.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät