United States or United States Virgin Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nälissään ollessaan se varsin myötäänsä sillä tavalla ääntää, ja siitä on helppo huomata sen olopaikka. Käenpoika ei siis ole mikään miellyttävä olento. Mutta onpa tahdottu tehdä se vielä ilkeämmäksi, kun on syyttä parjattu sen olevan niin ahnaan, että se lopulla, täysikasvuiseksi tultuaan, muka söisi omat elatusvanhempansa. "Käki tuo suven sanoman, pääsky päivän lämpeämän." Lintuselle.
Pikkulintu, joka tällä tavalla on saanut käenmunan pesäänsä, suuttuu siitä toisinaan ja heittää munan ulos; mutta tavallisesti rupee se sitä kuitenkin omien muniensa ohessa hautomaan. Munasta päässyt käenpoika on hyvin pieni ja tavattoman ruma; sillä on suuret silmät ja leveä suu, joten se on enemmän sammakon kuin linnun näköinen, mutta sillä on kova ruokahalu ja se kasvaa pian.
Hän on lapsuudessaan menettänyt kalliita etuja, joiden takaisin saamiseen vaaditaan pitkää elämän taistelua, jos saa takaisin silläkään. Uskotteko siis, että tuollainen koditon käenpoika välittääkään koskaan todenteolla taistella tuon onnen saavuttamiseksi, jota tarkoitatte kodin? tohtori kysyi pilkallisesti.
UKKO. Kuka mies, kuka mies, sinä töpö käenpoika kuivan hongan nenässä? Ole, ole, ole, ole, olenko minä hunsvotti edessäs? Sanoppas. Kuka mies, sinä käenpoika? JUHANI. Mitä peijakasta puhaltaisin hänen kirottuun korvaansa? AAPO.
KASURI. Ei se ole myötäväksi, vaan syötäväksi. TURKKA. Senpä vuoksi sen söinkin. KASURI. Saakeli! Siltä ei säily mikään. Perhanan käenpoika! Käynyt minun voirasiallani ja syönyt sen viimeisen nokareen, mikä oli jäljellä! TURKKA. Kun sitä oli niin vähän, niin ajattelin, että pistän poskeeni happanemasta. OTERMA. Olin kuvitellut leipäpaistia, mutta niin sen nyt kävi kuin Rötkösen illallisen.
EERO. Annas minä koetan. Mutta pidä sinä tuota sonnipulkkia. JUHANI. Niin, puhallappas sinne yksi mojova sana. UKKO. Kuka mies? Häh? EERO. »Kukakhaar!» sanoi pieni käenpoika kuivan hongan nokassa. Kukakhaar! UKKO. Tuossa on käki! EERO. Sinä riivattu! JUHANI. Kas tuota perhanaa! Paukahtipa! EERO. Paukahti, ja korva lukkoon. AAPO. Oikein tehty, sinä Kolistimen körri, oikein! EERO. Hiiteen äijä!
Lahden tuolla puolen kukahti käki, kukahti harvaan ja kaihoisasti. Käenpoika minä olen, omien vanhempieni vastus, pesän musta liikalapsi. Eero painoi päänsä ikkunan pieleen. Senkö tähden elämän ilo minua väistää, siksikö on kaiho sydämeni ainoa sävel, sen ainoa, silloinkin kun elämä ympärilläni kukkii ja toiset riemuiten puhuvat toivojen onnellisesta ajasta? Hän huokasi.