Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Muut on muistaisin sanaset, vaan en arvoa alusta, mist' on rauta syntynynnä, kasvanunna koito kuona." Silloin vanha Väinämöinen sanan virkkoi, noin nimesi: "Itse tieän rauan synnyn, arvoan alun teräksen: ilma on emoja ensin, vesi vanhin veljeksiä, rauta nuorin veljeksiä, tuli kerran keskimäinen. "Tuo Ukko, ylinen luoja, itse ilmojen jumala, ilmasta ve'en eroitti, veestä maati manterehen.
Nytpä ei kaurani karise, Eikä heinäni heläjä, Rukihini ei rutaja; Niin tuonko tupahan virret, Saan sanani lämpimähän, Istume ilokivelle, Luome leikkikalliolle, Ilovirret vieressäni, Saatavillani sanaset. Ei sanat sanoihin puutu. Kyll' on maata kyntäjällä, Ahoja ajelijalla, Kangasta kävelijällä, Vettä viljoin soutajalla, Viel' on virttä laulajalla, Runoja rupeajalla.
Nyt pallot, kiekot kieppuvat Ylt'ympärinsä viirin, Ja pojat, neidot iloisat Tekevät leikki-piirin: Nyt hypätään ja hyöritään, Nyt lauletaan ja pyöritään. "Luojalle kiitos! Toukokuun Ens' päiv' on tullut Vappu!" Niin virkkaa lehvät viiripuun, Niin joka lippu, lappu. Nää riemun, toivon sanaset Myös lausuu ihmis-sydämet. Saaren Lotta.
En olo opissa ollut, käynyt mailla mahtavien, samonnut Lapin saloja, souellut Viron vesiä; omat on virret oppimani, omat saamani sanaset, tiepuolista tempomani, risukoista riipomani, pajukoista poimimani, vesoista vetelemäni, kanervoista katkomani, päästä heinän hieromani.
En ole opissa ollut, Käynyt mailla mahtavien, Samonnut Lapin saloja, Souellut Wiron vesiä; Omat on virret oppimani, Omat saamani sanaset, Tiepuolista tempomani, Risukoista riipomani, Pajukoista poimimani, Vesoista vetelemäni, Kanarvoista katkomani, Päästä heinän hieromani.
Kaikki nuo suloset sanaset, joita vaan rakkaus keksii ja joihin se panee ilahuttavan voimansa, soivat mielessäni, ja koko se sulosuus, jota ihmisääni pystyy kuiskaamaan, kuin mieli on lämminnä lempeyden kaipauksesta, ilmaantui taas sydämeeni. Jo hämärti, kuin vihdoin menin kotia.
No, tietenkin heill' oli jotain jakaa meillekin. »Ruisleipää Suomesta kai tuntenet?» Nuo Saukon Matin harvat sanaset ja reikäleivät, jotka poika toi ties mikä mahti niissä silloin voi mun aivan järjiltäni viedä mut sen kerran ainoan ma katunut oon lähtöäin. Jos olen milloinkaan ma tiennyt olevaksi isänmaan, niin silloin. FL
Leskenä on ollut jo monta vuotta, mutta siinäpä sitä vaan elää kihnuttelee muiden perässä. Vainaalta jäi tuo talon räpiskä, mutta onhan siinä eukko paralla suoja ja lämmin. Hyvä eukko, hyvä eukko! Ja voi kuinka nyt pyrkii Sjöblom'in kielelle sanaset: "Katsokaas, matami Jokelin! Tämmöinen se taas tuli tällä kertaa." Mutta semmoista ei salli kalamiehen arvo.
Muu laulukoulu sitte on itsekullaki ollut niinkun siitä eräs laulaja kertoo, sanoen : Omat on virret oppimani, Omat saamani sanaset, Tiepuolista tempomani, Risukoista riipomani, Kanarvoista katkomani, Vesoista vetelemäni, Kun olin piennä paimenessa, Lassa lammasten keralla, Metisillä mättähillä, Kultaisilla kunnahilla.
Päivän Sana
Muut Etsivät