Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Saammehan olla siinä varassa. Tällä kertaa ei Maija Rusalassa näillä kertomuksillaan kuitenkaan voittanut muuta kuin puoli kuorrekukkoa, senkin pisti emäntä Maijan käteen siitä hyvästä, että oli hieroskellut hänen kaulasuoniaan. Mutta kylälle levisi tieto Maijan ansiosta, että Hannulan isäntä niin heti jaloilleen pääsi.
Niin, me olimme suorastaan »rivaaleja» ja hän, nainen, oli äärettömästi mustasukkainen minuun, miehiseen mieheen. Minkälaiset ne sellaiset suhteet olivat? Miten se oli mahdollista? utelivat toiset seurassa. Niin, sanokaas itse. Jos malttaisitte kuunnella, niin kertoisin koko jutun. Antaapa tulla vain, niin saammehan arvostella.
Saammehan sitten jutella yhtä ja toista muun muassa puhella henkivakuutusasiastakin. Mäentausta on älykäs ukko ja hänellä kyllä on viisas neuvo meillekin annettavana, jos vaan pyydämme. Mutta minne ihmeelle he hävisivät?" "Tuollahan nuo ovat tapulin vieressä, jossa Mäentausta valjastaa hevostaan. Pyydetään heitä vaan, se on oikein mieleeni. Kyllä ruokaa riittää heillekin".
Katkismuksessa pitäisi löytyä muiden käskyjen joukossa näin: Sinun ei pidä rakastaman sinun lähimmäisesi tytärtä, ennenkuin sinulla on pari tuhatta markkaa vuotuista palkkaa. Te herra majuri ja ritari tahdotte näyttää minut portille! Odottakaa, saammehan nähdä! Ja tänään sen asian täytyy tulla päätetyksi! Minä tahdon kosia, mutta en niinkuin huokaileva paimen itku kurkussa!
Ettehän minulta yösijaa kieltäne; mestari Aatami? Kuinkas Kreeta voi? On jo kauan siitä kuin viimeksi näin pikku morsiameni. No, no, hyvä herra, ei ole vielä kuulutuksille kiirettä; luehan ensin itsesi maisteriksi ja hanki hiukan enemmän leipää konttiisi, niin saammehan sitten siitäkin puhua. Mutta tulehan sentään nyt huoneeseen ja pistä poskeesi jotakin. On kai hyvä ruokahalu, arvaan ma?
Nyt meitä tulee neljä lähtijää täältä. Sitten menemme ja otamme mukaamme Grillsin ja Heikin ja lyömme vaivaiseksi koko ison ruotsalaisen." "Veron olen jo minä maksanut, ei kenenkään tarvitse sen asian takia sinne mennä. Tahtoisin, ettet ajattelisikaan enää lähteä ison ruotsalaisen luo. Minä tuumin lähteä pois. Kun palaan, niin saammehan vielä miettiä teidän riitaanne.
ROUVA PENTTINEN. No, no saammehan sitten nähdä. Mutta niinpä oli Wellmanikin sanonut, ettei ole koko kaupungissa niin sievää tyttöä kuin meidän Vanny. RIIKKA. Sitä on sanonna monj muu. ROUVA PENTTINEN. Ja nyt kun panet sen uuden punaisen leningin päällesi FANNY. Enhän minä sitä näin kotona, mamma. ROUVA PENTTINEN. Sen sinä juuri panet, sillä siinä sinä olet kaikkian nätin.
Siirryn myssyjen puolelle; saammehan me köyhät suomalaiset talonpojat silloin edes elää rauhassa venäläiseltä. Tuskin hän oli tullut tähän mielestään viisaaseen päätökseen, kun taas koputettiin ovelle, mutta tällä kertaa melkoista jykevämmällä nyrkillä.
»Ei enää, Kalle, ei enää.» Hanna nousi ylös ja teki lähtöä. »Huomenna tulen saattamaan sinua laivalle, saammehan silloin vielä tavata toisiamme.» »Niin, mitä siitä on, kun tuskin uskallan kättäsikään puristaa.» Salmelan täytyi kuitenkin antaa myöten, sillä Hanna ei millään ehdolla enää suostunut viipymään.
Siks että me itse emme itseemme usko, siks että Suomi meille on iki-iltarusko, siks ettemme uskalla itseemme luottaa, nähdä onnea oman työn, tehdä ja tuottaa. Miks tehdä? Miks tuottaa täällä koskaan mitään? Ei, ei! Ulkomaista tääll' uuden olla pitää! Me saammehan Saksasta kaikki uudet aatteet, kuosit kaikki Ranskasta, Englannista vaatteet. Me oommehan itse vain inha raaka-aine!
Päivän Sana
Muut Etsivät