Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
"En sano emäntä raukka!" "Sano, sano orja raukka! Syötän vuoen raatamatta, Vuoen toisen vaatehetta, Yhen vuoen voipaloilla, Toisen kuore'kukkoloilla, Kolmannen sianlihoilla." "Jo sanon emäntä raukka! Söit sä tissit tyttäresi, Jota kauan kasvattelit, Viikon vieressäis pitelit." Joukosen nainen.
Minä puolestani en uskalla tuomita teetotaler'eja. "Honny soit qui mal j pense". Kun nyt kerran englantilaisten luonne on senlainen, voipihan ehkä olla mahdollista, että täydellinen raittius on ainoa tie, joka heillä vie tarkoituksen perille.
Kun kierosilmäinen oli näin kysynyt, vastasi se toinen, tukeva mies: kyllähän siitä vastus on ollut: 'huonot ovat ajat ja yöt valoisat, melkein paistin-perunoilla ja nauriin sommilla'. "'Huono trahtamentti', sanoi toinen. "'No onhan sitä väliin vähän paistiakin; pari vasikkaa olen teurastanut metsän eläväin rätinkiin'. "'Ahaa', sanoi toinen, 'sinäkö se susi olitkin, joka Nuutilan vasikan söit?
Tuhansilt', oi, tuhansilta Näin mä onnen sortuvan Miksi, Herra, mulle annoit Aarteen arvaamattoman? Armolahjas, armolahjas Suuri, verraton se on! Kuinka siitä kiitostasi Laulaa voisin, kelvoton? Kiitos, Herra, kiitos, Herra, Että löytää soit sä mun Kodin onnen kukkivaisen, Onnen kalliin, kaivatun! Tule, Herra, ole, Herra, Kotimme nyt kuningas! Kotimme ja sydämemme Valtaherra, valtias!
Mitä sisiliskon silmät ne ois sua vailla, mitä joutsenen siipi? sa mestarin lailla joka viivat suuret, mutta myös pikkuseikat luot! Sinä leikkasit irti tuon kaksoissiskon tumman, mi luona lepää sen, ken on luotu kiiltämään, soit kaikelle kauniille kaksoisluvun kumman, kun annoit joka asialle varjon tuon summan mi usein on kauniimpi kuin se itsekään. Sua jumaloin, Aurinko!
Olipahan se kamarissa silloin, kun sinä söit viiliä ja potkasit rikki minun puu-Polleni, ja sitten raapasi äiti sitä käteen, niin että veri vuoti; ja sitten sanoi äiti kreiville: se on minun sisareni, sanoi hän. Ei äidillä ole mitään sisarta. Sillä välin oli Bertelsköldin onnistunut raivata naisilleen tie väkijoukon läpi.
"Sä voittoon soit mun sotajoukot viedä, mun, joka vaivoistani vapisen; ruumiini raihnas ponnistust' ei siedä, mit' oisin yksin saanut toimehen? Nyt miehill' äsken saarretuill' on voitto, ja Suomellemme vapauden koitto on viritetty toimestani mun; mut voiton, voiman annoit Sinä yksin, Jumala, veli, millä nimityksin Sua maininnenkin, kunnia on Sun."
No niin! Tottapahan hän pian osaa toiseen kotiin ja sanoo silloin sen isännälle: «Isä! Armahda minun ruusujani! Ja ihmisten asunnoille hän sanoo: «ikävä olit minulle maailma! Mutta kiitos kuitenkin siitäkin hyvästä minkä minulle soit!» Kun siskot olivat lopettaneet lukemisensa, oli muutamia kirkkaita kyyneleitä paperilla kimellellen siinä auringon säteissä.
Monelle loit sä uuden maan, Soit uuden riemun maistaa; Paennut taivas uudestaan Taas saapuu, päivä paistaa, Miss' epätoivolta jo on Elämä saanut suutelon, Vihitty kuolemalle. Käy, joukko uljas, eteenpäin, Hävitä himoin valta! Myös etuluuloin tomut näin Puhdista kaikkialta! Käy avuksi, kuin ajan puu Lahonnut sortuu, kukistuu Pois edistyksen tieltä!
Seitsemän pitkää vuotta ilman leivänpalasta, ilman tulta talvella, ilman lämpöistä vuodetta, ilman kunnollista pukua, paljain jaloin paksussa lumessa olet saanut olla, sinä herttuan tytär, joka söit hopealautasilta, joit kultahaarikasta, käytit purppuravaatteita ja talvis-aikaan kalliita turkkeja! Liian kauheata on elämäsi ollut!
Päivän Sana
Muut Etsivät