Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
"Onhan minulla nyt miekka." Hän otti maasta vankinsa miekan, heilutti sitä ilmassa ja katosi yöhön. Totila jätti Pison goottien haltuun, joita oli joukottain laskenut maihin Tiberin molemmille rannoille. "Rientäkää", virkkoi hän. "Pelastakaa Kapitolium, jonka roomalaiset ovat sytyttäneet." Sillä välin prefekti oli jatkanut matkaansa rannalta Kapitoliumille.
Viina velttomaista hiukan hauskuttaa, Meitä raikas vetten voima vahvistaa, Hauin vilpas ruumis uijan palkka. Neidot nuoret! niemen vihreäisen taa, Ett'ei kurkistella liiat silmät saa, Rientäkää, ja vettä viljoin loiskimaan Tottukaa, jos ette uida taidakkaan. Tanssi heikontaa ja kasvot kalpenee, Mutta kauneus ja ruusu poskille Uusi uimisesta virkeneepi.
Tahtooko teidän armonne, että hänen on etsittävä hänet? Tahdonko minä? Rientäkää, juoskaa; yksin tämän palveluksenne takia tahdon unohtaa, kuinka häijysti te olette häntä kohdellut. Nopeasti, herra isäntä, rivakasti, pois, pois! Neiti. Franziska. Nyt hän on jälleen luonani, Franziska! Näetkös, nyt hän on jälleen luonani! En tiedä missä olen, pelkästä ilosta! Iloitse toki sinäkin, rakas Franziska.
Puolet joukostani lähtee saattamaan teitä. Rientäkää!" Mutta ennenkuin he ehtivät lähteä huoneesta, syöksyi sisään tomuinen ja verinen goottisoturi. "Paetkaa", huusi hän. "Ne ovat täällä!" "Ketkä ovat täällä, Gelaris?" kysyi Torismut. "Kreikkalaiset! Belisarius! Piru!" "Puhu!" käski Torismut. "Olin päässyt Regiumin tällä puolen olevan pinjametsän luo huomaamatta mitään epäiltävää.
Emäntä ja Hetvi tulivat portaalle ja yhdestä suusta melkein kirkaisten huudahtivat: Navetta on tulessa ja elukat palavat! Voi, voi, miten surkeasti ne mölisevät, rientäkää hyvät ihmiset! Voi, voi, tuota ääntä, miten mölisevät! Voi, voi, pahaa tekee tuon kuuleminen, joutukaa hyvät ihmiset! Minäkin lähden, kun löytäisin kenkäni, sanoi Hetvi.
Ilma kirkas on ja sää kaunis vain. Eespäin, eespäin rientäkää saavuttain! Iloakin maailman ajakaa poies virtaan Tuonelan! Joutukaa! Murray ja Lethington, metsästyspuvuissa ratsupyssyt käsissä, tulevat nopeasti oikealta, seisahtuvat ja katselevat vasemmalle; sanottuansa muutaman sanan Murray menee perälle päin ja katoo, Lethington vetäytyy hitaasti ja vakoillen takaisin.
Neljästoista Kohtaus. PISPA HENRIK ja KERTTU. KERTTU. Ah! Kiitos kaikkein pyhäin! Nyt sama on kuin kiire! Rientäkää! PISPA HENRIK. Mun kanssan lähde. Sinun Ruotsin maalle Lähetän. Jossakussa luostarissa Voit olla kunnes elämäsi taivas, Nyt myrskyinen, taas kerran selkenee! KERTTU. Teill' olis minusta vaan estettä Ja viivytystä. Mutta sananen. Miss' Ilmari on?
»Rientäkää hänen jälkeensä rientäkää ottakaa vastaan tuo kinnas ja rientäkää hänen jälkeensä!» huusi kuningas. »Minä en tarkoita sinua, Dunois, enkä myöskään sinua, Crawford, joka kenties olet jo liian vanha tuommoisiin löylyihin; enkä sinuakaan, serkkuni Orleans, joka niihin lienet liian nuori.
Mun Oppaani ja minä, muukin seura, mi siinä oli, nauttivan niin näytti kuin kaikk' ois ollut poissa mielen paino. Kun lauluansa hartahasti tuossa me kuuntelimme, silloin arvon vanhus jo huusi: »Mitä tää on, henget hitaat? Mi hullu seisahdus! Mi huolettomuus! Vuorelle rientäkää, pois suomut saakaa, jotk' eivät Luojaa teidän nähdä salli!»
Jos kaadutten, Niin päättynyt on työnne maailmassa, Ja kaikki juonet taukoo. Onni teille! ALBANIAN HERTTUA. Jää, kunnes luen kirjeen. EDGAR. Sit' en tohdi. Kun aik' on, huutakoon mun esiin airut, Ma silloin ilmestyn. ALBANIAN HERTTUA. Hyvästi sitten! Kirjettäs ma silmään. EDMUND. Asentoon! Näkyviss' on vihollinen. Tass' arvattu sen luku on ja voima Niin tarkalleen kuin saattaa. Rientäkää!
Päivän Sana
Muut Etsivät