Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Munter siinä kaiken yötä hymyillen vaan istuskeli, kuuntel', antoi kaikki myötä, kunnes eukko varoitteli: 'Poika kulta, liiku huolla, väistää paremp' on kuin kuolla! Näin kun lauloi vanha rastas, 'Eihän toki! Munter vastas. Mut ol' luoti hällen tehty, loppu joutui, tuli turma; vaiheissamme Munter nähty myötä ain' on, nyt vei surma.
Olettehan te muuten aina reipas ja pelkäämätön. MAIJU. Tämäpä on niin vallan toista, niin hirveätä TEUVO. Vaan kuinkas me sitten pääsemme selville? MAIJU. Jatkakaa te loppuun saakka, kun kumminkin sen tiedätte. Hyvä herra Rastas ! TEUVO. No niin, minä jatkan. MAIJU. Että veisitte minut pois että menisimme TEUVO. Naimisiin. Ei herran tähden oletteko hupsu! Naimiseen hyvä isä, mitä te ajattelette?
On joutsen harmaa lapsena, Vaan vanhempana valkea. Min' olin lasna valkoinen, Vaan vanhetessa tummenen. Miks eletään? Miks eletään, Kun ruostutaan vaan yhtenään? Kentiesi aivan siksi, Ett' tunnettaisiin selvempään Itsemme ruosteisiksi. Dresden 5/7 Käki aamuin kukkuaa, Tok' ei käki kotoinen. Rastas aamuin raksuttaa, Tok' ei kotirastainen.
Hyvää huomenta, herra Rastas. Te tulitte kuin pelastuksen enkeli. Olin juuri kuolla ikävästä. Martha kulta, menkää keittämään kahvia, oikein hyvää kahvia, kirkkaasen kaivoveteen, ei sumppiin. MARTHA. Ja mitä leipää? MAIJU. Parasta mitä löydätte Suoniosta, ja monta lajia. MARTHA. Hyvä! TEUVO. Vai on teillä ollut ikävä? MAIJU. Kauheasti! En ole tiennyt mitä tehdä.
Jääkööt nämä kotiin. MAIJU. Hanna, tule ensin tänne, kun supatan sinulle pikkuisen. MAIJU. Anna mamman mennä heidän kanssaan, jää sinä kotiin, minä näyttelen kohtauksia Noorasta sillä aikaa. JUSSI. Näytteletkö sinä kohtauksia Noorasta? MAIJU. Näyttelen, jos sinä olet Helmerinä? JUSSI. Teuvo olkoon Helmerinä, minä ennemmin vaikka soitan tarantellaa. MAIJU. Hyvä, hyvä! Herra Rastas on Helmerinä.
Heittäyn vuoteeseeni, aitan ovi jääköön auki, en voi nukkua kuka tämmöisenä yönä voisi nukkua! On se aika yöstä, kun taivaan valo on vaaleimmillaan illan viimeisen ruskon ja aamun ensimäisen sarastuksen vaiheilla. Kaikki muut linnut vaikenevat, ja vain rastas laulaa.
Meitä hauskuuttaakseen hän sen vaan teki, kun mamma ja Hanna menivät ompeluseuraan. PASTORI. Ja sinä et mennyt, vaikka minä nimenomaan käskin? MAIJU. Kun jäi Jussikin kotiin Ja herra Rastas. PASTORI. Kuuluiko se sinuun? JUSSI. Hän ei tahtonut jättää meitä yksin näin ensi iltana. Hyvä tarkoitushan Maijulla siinä oli. PASTORI. Kyllä minä ne tunnen ne tarkoitukset.
Jotenkin alakuloisena, melkein synkkänä istuin sentähden odotushuoneen rappusille ja toivoin, että jos Kuopion juna jo pian lähtisi, niin minun ei tarvitsisi kitua soiton puutteessa. Kyllähän tuolta metsästä kuului lehmän kellojen kilinä ja rastas sirautteli lehdossa toisella puolen rataa. Humisivat sähkölangatkin syviä ja surullisia rinta-ääniään.
Ja orapihlajapensastossa pellon laidassa lauleli rastas: »Ei haittaa, ei haittaa, sääli housuja, keltahousuja!» Ja vanha tarhapöllö kiljui Wittille: »Ukko Witt, ukko Witt, kello putos, uhuu, putos pensastoon, uhuu!» Ja se oli totta, sillä kun Witt aikoi katsoa kuinka paljon kello oli, oli hänen suuri taskunauriinsa poissa.
Iloitse ilon ajalla, Vielä kukkuvi käkesi! Nyt kevät on tuolla tässä. Kuuletko? Kas siellä rastas! AINO (ihastuksissa).
Päivän Sana
Muut Etsivät