Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Lähetä sinä meille tietoa teaatterista, kuinka Maijun on käynyt. Lähetä kohta, kun »Ensi lempi» on mennyt. TEUVO. Kyllä, kyllä. JUSSI. Vai niin, isä! Sinä siis uhalla tahdot koetella voimia lastesi kanssa. Astu esille! Minä olen valmis. Herra Rastas meille ikään kertoi, että pappa oli kaupungissa. Jussi on kotona? HANNA. On. PASTORI. Hyvä! JUSSI. Hyvää iltaa!
Pakoittavat minua tahallaan tekemään jotain hurjaa. Eikä olekaan enää kaukana siitä. Saavat sitten olla mielissään. MARTHA. Elkää, hyvä Maiju, puhuko noin yhtäkaikki. Se on ihan syntiä. MAIJU. Vaan minäpä en tämmöiseen elämään tyydy, en! MARTHA. Menenkö avaamaan? MAIJU. Katsokaa ensin, kuka siellä on. Herra Rastas. Laskenko sisään? MAIJU. Laskekaa kaiken mokomin.
Ammän surmannee nyt suru, kun on poissa kullanmuru. Myhäilyllä, myöntelyllä kaikkehen vain Munter vastas, muuta ei kuin 'niin' ja 'kyllä', kunnes lauloi vanha rastas: 'Poika kulta, mieles malta! Viisas väistyi vaaran alta, vähämieli kohti koki! Silloin toinen:
Mutta sitten näkivät kotkan hongassa! ja rastas ynnä varpuset sekä tikka ja kaikki, jotka vaan lentää taisivat, nurin niskoin matkoihinsa. Rastas vannoi, tuolla lentäessään, ettei hän milloinkaan enää valitse asuntoa niin, että hän saisi varpusia naapuriksensa. Näin seisoi metsä siinä ylenannettuna ja miettivänä iloisessa päivänpaisteessa.
Pienet linnut visertää, Pyyt ne puissa viheltää, Teiret kukertavat. Kumppaninsa saavat Pikkuisetkin Lintusetkin, Itse pienet perhosetkin. Sorsat ruovistohon ui, Kyttä maahan kumartui, Rastas laulaa puussa.
ELISABETH. Tervetultua kotiin! JUSSI. Kiitoksia! Ja tässä saan esittää mammalle toverini, Teuvo Rastaan, joka on melkein yhdenlainen velikulta kuin minäkin. ELISABETH. Tervetultua, herra Rastas! JUSSI. Käännypä tänne päin, Teuvo! Näes, tämä se on sisareni, Maiju, aika hulivili MAIJU. Hyi, Jussi, kun valehtelee.
Hän ei varmaankaan viitsisi kastella kenkiänsäkään nähdäkseen näitä kauniita maisemia. Varmaan tuo hyvä sielu nyt valvoo kaiket yöt surren onnettomuuttani, ja vaivaa aivojansa ajattelemalla kuinka voisimme helpoimmalla tavalla viettää loistavaa elämää." "Ja sinä olet vapaa ja iloinen kuin rastas." "Niinpä olenkin.
Mammalle ensin. Mamma saa ottaa kaksi. ELISABETH. Kiitos, minä tyydyn yhteen. MAIJU. Sitten tulee Hannan vuoro. HANNA. Kuinka monta? MAIJU. Yksi vaan! Herra Rastas, olkaa niin hyvä! TEUVO. Kiitoksia! Ka' nehän ovat ihan lämpöisiä vielä. MAIJU. Juur'ikään uunista otetuita. Jussi, sinä, hyi, tuota veijaria, kun sieppasi kaksi. Noo, mitä mamma sanoo? Ovatko hyviä? ELISABETH. Ei sovi moittia.
Hanget sulivat, jäät lähtivät virrasta, rastas lauleli kuusenoksilla, lehtipuut puhkesivat hiirenkorvalle, yöt kävivät lauhoiksi ja valoisiksi, sääsket tanssivat ilmassa: kevät oli tullut.
Siellä he olivat pitäneet niin vallatonta elämää, ettei rastas läheisessä saarnipuussa milloinkaan päässyt levolle oikeaan aikaan, suuttui toisinaan silmittömästi ja pani ääneksi. Vakaa tikka, tuolla kuusen kyljessä, oli nauranut niin, että oli vähällä romahtaa alas.
Päivän Sana
Muut Etsivät