United States or Israel ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan näkijöinä he itse nyt olkoot auvoisain jumalain sekä kansojen, maan-asujoitten, eessä ja valtiahan tylymielen, jos mua kerran tarvis torjumahan pois muista on turmio tuima... Raivoo totta jo mielessään hän turmahisessa, ei ole järkeä ees-, ei taapäin katsoa, jotta turva akhaijeill' ois, liki laivoja ottelevilla."
Sulle Se koittanut on tänään, pispa Henrik! Sa olet kristittyjen päämies, siksi Suon arvollesi nyt sen kunnian, Ett' tuomiosi kansan käräjissä Es-isäin tapain mukaan julistetaan. Hoi miehet! Kutsukatte väki kokoon! Me käräjiä kohta pidämme Tuoll' luona vanhan tammen! Joutukaa! PISPA HENRIK. Sun järkes, Lalli, ompi pimitetty Ja vihan henki raivoo sydämessäs Vaan varo mitäs teet ja mitäs sanot!
Lisäksi tahtoo keisarinna mielellään myöntyä ja kaikin tavoin olla avullisena siihen, että Suomen suuriruhtinaskunta, jos se tahtoo vapautua Ruotsin vallasta, voidakseen vastedes välttää semmoista turmiollista sotaa, joka nyt raivoo muutamien henkilöiden omanvoitonpyynnön tähden, saattaa itsenäisenä, kenestäkään riippumattomana maana asettaa semmoisen hallitusmuodon, joka sen omaksi eduksi ja ikuiseksi vahvistukseksi sopii.
KUNINGATAR. Tuo hulluutt' on. Noin hetken raivoo hän, mut pian lauhtuu Ja lepää raukeena kuin naaraskyyhky, Kun poikasparin kullankarvaisen Se hautonut on eloon. HAMLET. Kuulkaa, herra; Mi syynä, että näin mua kohtelette? Teit' aina rakastin. Mut mitä siitä! Vaikk' koittais Herkuleskin parastaan, Ain' ulvoo koira, naukuu kissa vaan. KUNINGAS. Horatio hyvä, vaari hänest' ota.
Usein raivoo tällä järvellä ankarat myrskyt ja Livingstonen ensi kerran kulkiessa sitä myöten oli hän jo kerran kovassa hengen vaarassa, silla venheellä hän ei voinut lähestyä rantaa, jota vastaan aallot olisivat lyöneet venheen pirstoiksi ja laineet kasvoivat niin hirveän suuriksi, että olivat vähällä peittää koko venheen.
YORK. Kuningas tulee; hänen nuoruuttaan Pidelkää lempeästi: nuoren varsan Jos raivoon saatat, enemmän se raivoo. KUNINGATAR. Kuin jaksaa jalo lankomme, Lancaster? KUNINGAS RICHARD. Rohkeutta, mies! Kuin voitte, vanha Gaunt? GAUNT. Oi, kuinka tilaani se nimi sopii! Gaunt, se on: laiha; vanhuutt' olen laiha. Minussa suru piti pitkän paaston, Ja paastoava laihtuu.
Kantaisä Alcides, neuvo mulle raivos, että Kuun sarviin Lichaan lennätän ja noilla Käsillä, joille raskain nuija kevyt, Arvoisan itseni ma tyynni murskaan! Tuo noita kuolkoon! Rooman nulikalle Hän minut möi; petokseen minä sorruin, Ja siitä nyt hän kuolkoon! Eros, hoi! Yhdestoista kohtaus. Aleksandria. Huone hovilinnassa. CLEOPATRA. Avuksi, naiset! Pahemmin hän raivoo Kuin Ajax kilvestään.
Armas appi, hyvin voikaa, jäädä saatte saaliinjakoon.» Koht' on talo kaikki työssä, kohta alkaa tuima ajo, syöksyy orhit talvi-yössä, tietä näyttää liekinkajo. Ryösti, poltti ryssät Hovin, myöskään säästäneet ei muita, murhas miestä, naista kovin, pisti piikein piimäsuita; toiset kohti Kajaania kaikoo, toiset Hurttaa ajaa, kaikki kokoo saalihia, raivoo, riistää pitkin rajaa.