Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. lokakuuta 2025
»Luovuttava?... Mutta mistä minun olisi luovuttava?... Luovutettavaa, valtakuntaa minulla ei ole. Poloinen pikku Zarani!... Ei hän siitä paljo hyödy. Epäilemättä hän ilahtuisi enemmän, jos saisi uuden polkupyörän kuin saadessaan noin epävarmat kruunun toiveet kaukaisessa tulevaisuudessa.» Méraut mainitsi Galitsinan kuningattaren esimerkkinä.
Elysée kuunteli hänen puhettansa vavisten läpi koko ruumiinsa. Poloinen kuningatar! Huomaamatta puheensa vaikutusta ystäväänsä jatkoi ukko Sauvadon: »Muuten voivat maanpakolaisemme varsin hyvin... Kai olette lukenut, kuinka Axelin prinssi on häväissyt itsensä Autinin puistokadun varrella tapahtuneessa jutussa?
Katsos muita miekkosia, Ja onnen osallisia, Sukittavat suotujansa, Luotujansa paiottavat; En minä sinä ikänä, En poloinen polvenani, Sukittele suotuani, Luotuani paiottele Surujani mie sukitan, Paiotan pahoa mieltä, Mielen kaiken kääntehiä, Liikkehiä liian mielen.
"Sinun lörpötyksistäsi ei ole hölyn pölyäkään", sanoi Dami ja silitteli vaan hevosta. "Tässä mä nyt seison poloinen poika. Nuo hevoset jos osaisivat puhua, niin puhuisivat toisin, mutta minä se vaan olen onnettomuuteen syntynyt. Mitä mä teen hyvää, se haihtuu kuin tuhka tuuleen, ja kumminkin. Hän ei voinut enää puhua, ääni tarttui kulkkuun. "Mitäs on tapahtunut?"
Jospahan poloinen lienen, Eli lienen tuhma tuiki, Pahemmaksi nuo panevi, Tuhmemmaksi turmelevat; Kylä on suuri suita täynnä, Silmiä sitäi enemmän, Korvia sitäi kovemman. Vaan mitä huolinki hotakka, Aika piika pelkeänki, Mitäpä suren sanoista, Kuta tottelen torista Mie olen tottunut torihin, Sattunut kylän sanoihin, Viipynyt kylän viho'in, Puuttunut puhetten alle.
»Koskas päivä syön-yöllä paistaa, Poikani poloinen?» »Konsa kuuhut kuumasti polttaa, Emoni kultainen». »Koskas kuuhut kuumasti polttaa, Poikani poloinen?» »Konsa tähet taivaalla tanssii, Emoni kultainen». »Koskas tähet taivaalla tanssii, Poikani poloinen?» »Konsa kaikki tuomiolle tullaan, Emoni kultainen». Kant. Esip. 4.
Heikkoudesta vaan tuli semmoinen kuva silmiisi, kun siellä syömättä olit valvonut koko yön. Harhanäky, ei muuta mitään. ANNA LIISA. Minä näin hänet niin selvään, mutta hän katosi veden alle, kun te tulitte. Miksi ette antanut minun mennä? Mitä estitte minua? RIIKKA. Kun sinä olisit heittäytynyt järveen, poloinen. ANNA LIISA. Niin järveen, lapseni luokse järveen! Eikö minulle sitäkään iloa sallita!
"Vielä." "Missäs he ovat, kosk'ei heitä näy?" "He ovat jo nukkumassa." "Onko teitä muita lapsia kuin te?" "On meitä vielä kaksi; ne ovat meitä vanhemmat." "Missä he ovat?" "He ovat koulussa." "Koulussa, koulussa, vaan eivät toki maailman rannan koulussa, jossa minä poloinen olen ollut", mutisi vieras itseksensä ja hän purskahti taas itkuun ja lapset kokivat häntä lohduttaa.
Ei kestä lihainen silta, Pölkky luinen luikahtavi; Ei se kestä köyhän käyä, Rajakengän rapsutella. Soisit suohon sortuvani. Kun ma kuolisin poloinen, Katalainen katkiaisin, Sata suunsa salpoaisi, Tuhat suunsa tukkoaisi. Sata suu sanoo minua, Tuhat kieltä kerskoavi; Sata suut' oman sukuni, Ja tuhat kyläistä kieltä.
He kulkivat kappaleen matkaa ääneti. Sitte neiti Toll sanoi kuin itsekseen: Minä näin kerran junassa äidin, jolla oli vaivainen, pieni lapsi. Voi kuinka se poloinen itki ja valitti. Ja äiti, hän itki, hyväili ja hoiteli.
Päivän Sana
Muut Etsivät