Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. marraskuuta 2025
Kun tämä vieläkin isäntänsä kehoituksesta teki muitakin pikku temppuja, kääntyi Haley yht'äkkiä herra Shelbyn puoleen, taputti häntä olkapäälle ja kuiskasi: "Antakaa minulle tämä poikanen vielä lisää ja kauppamme on tehty." "Mutta mitä ihmettä te lapsukaisella tekisitte", kysyi herra Shelby. "Se on nyt minun salaisuuteni", vastasi Haley. "Mutta kuulkaapas kuitenkin.
Silmissä pojan kirjaimet nyt tanssaa Kuin kuninkaat ja keijot kruunupäiset, Kuin urhot aseiss', immet loistossansa, Kuin ilmattaret ylhääll' leikkiväiset. Ja ikkunoista kevään tuoksu huokuu, Ja kevään tuuli sisään liiteleepi, Ja kukkaset niin ihanasti nuokkuu, Ja lintuin laulu hellin helkkyileepi. Ja poikanen se istui teki työtään Hämillä, iloisna ja ihmeissänsä.
Vielä iloisemman näköisenä kuin tavallisesti, vaikka lämpimänä ja hiukan väsyneenä, kiirehti hän huoneeseensa, seurassaan poikanen, joka kantoi hänen uusia joululahjaostoksiaan.
Vielä hetken matkaa ilmassa ylöspäin silloin korppi-kotka yht'äkkiä lähti alaspäin; Wapun veitsi oli varmaan sitä haavoittanut. Wappu tuli ylös verisillä kasvoilla, kotkan poikanen sylissä, hän ei millään lailla olisi tahtonut jättää sitä. Miksi et päästänyt tuota linnunpoikaista, Wappu, huusi väki hänelle vastaan olisithan samassa päässyt emälinnustakin.
Hän ei enää päästänytkään kättä irti, ja kainosti katsoen alas sanoi tyttö: "Minä, minä oon, minä olen hautonut tämän kanan povessani; hautojakana säikäytettiin pois, se juoksi tiehensä ja jätti munat silleen, mutta minä kun yhtä munaa katselin kynttilää vasten, niin näin että siinä on pikkarainen pää, ja silloin minä sen otin omakseni... Te ette saa mua nauraa, mutta kun poikanen sitten tuli ulos munasta, niin minä ilosta en voinut itseäni hillitä; minä sille tein pienen höyhentilasen, purin sille leipää, syötin sitä, ja toisena päivänä se jo juoksenteli pöydällä.
Heräsi tyttö ja poikanen Nyt taakse pensahan piili! Vaan kevät, kesä lyhyinen Kuin siivin ohi kulkee. Syys saapuu, suru paimenten Ja riemun laaksot sulkee. Jo laumast' on susi kaatanut Parasta hiehoa kaksi: Nyt paimentyttö on muuttunut, On käynyt murheisemmaksi. Vaan paimenpoika lohduttaa: "Kas pellon kuhilaita! Ne hiehoja taas kasvattaa! Ja muista niittymaita.
"Ihan mahdotonta", intti herra Haley, "mutta jos Teillä olisi joku poika tahi tyttö vielä Tuomon keralla antaa, niin sitten voisi asia käydä päinsä." Samassa avautui ovi ja nelivuotias poikanen sekarotua astui huoneeseen. Lapsi näytti erinomaisen herttaiselta. Mustat silkkipehmeät kiharat ympäröivät hänen pyöreitä kasvojaan.
Kutsuin kestikievarista hevosen ja vaivuin sitten taas entiseen surulliseen raskasmielisyyteeni. "Hevonen on valmis," kajahtaa yht'äkkiä korviini. Minä säpsähdän, sillä olin jo unohtunut niin vähässä ajassa koko hevosen pyyntöni ja matkahommani. "Kyytihevonen, jota olette pyytänyt, on valmiina," sanoo oven suussa oleva poikanen toistamiseen. "Vai niin, no lähdetään sitten!"
Korppien teki mieli kerran edes kulkea laivalla, mutta kohta kun joku lohkare musertui, lensi ne taitavasti ylös ja asettuivat toiselle. Heti-melkein päätä huimasi, katsellessa tämmöistä menoa ylähältäpäin. Oli juuri kuin maa jalkojen aika liikkuisi ja puro jäineen pysyisi liikkumatonna. Poikanen piteli peloissaan Pilgim'istä kiini.
Hän viittasi pojan luoksensa, asetti hänet eteensä polviensa väliin ja alkoi ystävällisesti jutella hänen kanssansa huvittaaksensa lasta sillä välin kuin hän tutki tätä. »Mikä sinun nimesi on, poikaseni?» »Leopold.» »Ja sukunimesi?» Poikanen katsahti kysyvästi äitiinsä eikä vastannut mitään.
Päivän Sana
Muut Etsivät