Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025


CORDELIA. Katse minuun luokaa; Ja kädet siunaten mun pääni päälle! Ei, älkää polvistuko! LEAR. Pilkkaattenko? Oi, älkää! Hupsu olen, tyhmä vanhus, Kahdeksankymment' ainakin, ja yli, Niin, aivan silmälleen! Mut suoraan puhuin, Niin pelkään ett'en ole oikein viisas. Mun pitäis tuo mies tuntea ja teidät; Epäilen toki.

Tuolla on jo taivaanrannalla päivänvaloa, vaan yhä useammille pitäis jakaa, ja sittekin vielä ihmettelette, että patani tyhjenee.» »Kas niin, pankaa vain puita alle älkääkä itkekö», lohdutti sotamies. »Jos kyyneleet auttaisivat tässä maailmassa, niin olisipa aika meidän käydä istumaan ja itkemään kaikki tyyni

Yksi huutaa hulikkata, Toinen voita voivottaapi, Yksi toivoopi totia, Toinen pitäis punssipullon, Joku kaipaa kahviakin, Toinen vettäkin vetäisi; Vinkaiseepa viinoakin, Joka tuiskusta tuleepi. Rustaa sitten ruokapöytä, Kanna siihen kaikenlaista, Siihen sovita sinapit, Siihen pienet pippuritkin.

Joosefi jalo saneli, Maarialle muistutteli: Pitäis mennä Bethelihin, Ala arvion asua; Valmistit vaeltamahan. Läksit kahden kulkemahan. Joutuupi Jumalan äiti Betlehemin pellon luoksi, Kulki kohta kaupunkihin; Vaan ei tuttane tuvissa, Kammioihin käskettäne, Ei suoda siaa salissa.

Mamseli muutettuaan kotopukuun kiiruhti kyökkiin. "Niinhän te täällä istutte, kuin kirkossa!" lausui mamseli. "Mitäs täällä muuta?" vastasi Sanna. "Kuinka sinä Liina niin rumasti katselit minun päälleni kirkossa, että en tahtonut kehdata paikassani istua? Pitäis kumminkin sen verran ihmisyydestä tietää, ett'ei Herran huoneessa silmillään rupea sappeansa purkamaan.

Mutta vihdoin tuli tunnustus: Isälle on kasvanut niin kamala rahanhimo. Siihen vaiettiin vähäksi aikaa. Ota muualta maata, alotti Heinonen uudestaan. Kun se pitäis ottaa kokonaan velaksi, niin kuka sitä antaakaan, eikä se kannata. Vihtori huomautti: Miks' ei se kannata. Panet vain sielus takaamaan kapitalistille 7 % korkoa siitä, että saat luvan tehdä työtä ja nähdä nälkää.

KUNINGAS. Ei pitäis turvapaikkaa murhaajalla. Ei rajaa kostoll' olla. Mut, Laertes, Jos tuota aiot, pysy kodissasi. Kun Hamlet palaa, tulos hällen kerron, Ylistää annan taitoas ja vielä Kiillottaa sitä kiitosta, jot antoi Tuo Ranskan mies. Sitt' yhteen teidät viemme Ja vedon lyömme päistänne.

Mun pitäisikö olla erakko, Mi hautaa itsens' elävältä jo? Ja karkeatako mun kaapua, Kuin munkkiveljein, pitäis aina kantaa Ja rinnan huokailut vain ilmi antaa? Mut miss' on sydän alla auringon, Mi vieras lemmen tunteell' ollut on? Miss' on se sydän, mik' ei milloinkaan Uneksi immen poskein ruususista Ja suudelmista, lemmen suudelmista?

KULLERVO. Hän on tässä; Kimmo, minä Kullervo olen. KIMMO. Ammenna sitten, taivas, kirousta päällensä niin kosolta kuin ennen, koska rapaa sadoit, tahi niinkuin meri, koska se vettä vuosi: sumea on tämä tarina, mutta kaukaisimpia aikoja se kertoilee. KULLERVO. Sinä kiroilet? KIMMO. Sen te'en, mutta tuumailtuani enpä oikein tiedä, ketä ennen mun kiroilla pitäis, häntä vai itseäni.

Sa katso, kurja, mertes rannikoita ja sitten silmää maasi sydämehen, siell' onko paikkaa rauhallista yhtään. Mit' auttaa, että Justinianus ohjiin opetti sun, kun satulass' ei ketään? Hänt' ilman häpeämme pienemp' oisi! Voi teitä, joiden olla pitäis hurskaat ja suoda satulansa keisarille, jos tietäisitte, mik' on tahto Luojan!

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät