Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. toukokuuta 2025
Palautettujen mielenkarvaus ilmausi paluumatkalla eri tavoin. Sipo istui äänetönnä. Björn koetti häntä puhutella, mutta Nevalainen ei vastannut. Hän mietti vain yhtä asiaa: miten saada tieto siitä, kuka heidän retkensä oli ilmaissut hovilaisille. Sormuinen purki sappeansa hovilaisille mitä räiväävimmin, luvaten heille korvausta tästä päivästä.
Kun näin oli saanut tarpeekseen purkaa sappeansa ilman, että kukaan oli häntä häirinnyt, tunnusteli hän uudelleen olevansa isäntänä talossa, ryähteli yhtä juhlallisesti vieraansa edessä, kuin olisi millä hetkellä hyvänsä saattanut tallata tämän jalkoihinsa, jos vain tahtoisi... Mutta hän on mies, joka jaksaa kärsiä kuin marttyyri... Siltä se näytti.
Mamseli muutettuaan kotopukuun kiiruhti kyökkiin. "Niinhän te täällä istutte, kuin kirkossa!" lausui mamseli. "Mitäs täällä muuta?" vastasi Sanna. "Kuinka sinä Liina niin rumasti katselit minun päälleni kirkossa, että en tahtonut kehdata paikassani istua? Pitäis kumminkin sen verran ihmisyydestä tietää, ett'ei Herran huoneessa silmillään rupea sappeansa purkamaan.
Neljä miestä varustausi jo kyyditsemään häntä, niiden joukossa Mäkilahden Matti. Ulos vietäessä Esa joutui mielettömään epätoivoon ja alkoi katkerasti purkaa sappeansa, joka loppui vihdoin raivoisaan itkuun. »Minähän sanoin, että minä opetan sun itkemään», muistutti Hautalan Janne. Muistutus herätti Esan tajuntaan. Uhka palasi.
Mutta ei sitä kukaan nähnyt, yksin hän sai teutaroida ja sappeansa tyhjentää jäykkää, tunnotonta luontoa vastaan. Siten aikansa teiskaroituaan hän kuuli metsästä yht'aikaa pari hevosen hirnahdusta. Esa kohotti päätään, kuunteli tarkemmin ja lähti kävelemään sinne päin. Noin parikymmentä syltä siitä, missä hän oli maannut, löysi hän hevosen, jonka heti tunsi erään kumppaninsa omaksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät