Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Paimenet ukkoa katsomaan käyvät Pilliä soitellen, Käy hänen luoksensa ampuja metsäst Torvea soitellen, Ja sillonpa piippunsa pilveilee, Niin ukon kuin ampujan uljaan. Sillonpa hymyten kertoilee ukko Ihmei ja tarinoi Metsolan tummista, kaikuvist linnoist, Luolista Vuorelan; Sä kuultelet kanervavuoteella, Ja hongiston kantele kaikuu.
Taivon rannan takaloilta lonka musta nouseekin, jymy kaukaa uhkaavaissa käy jo miesten korvihin; vaan kun ollaan kuohuksissa, tuota tuskin huomataan ja jos jotkut varottaakin, heit' ei kuulla kumminkaan. Tuuli kiihtyy tuimemmaksi, taivas lientyy, pilveilee, meri aava havahtuupi, ähkyy, kuohuu, tummenee, kunnes halki pilven synkän iskee nuoli pitkäsen, jyry seuraa, salamoipi, myrsky raivoo ulvoen.
Koko menneestä juhlallisuudesta on jäljellä ainoastaan, mitä sammutetusta kynttilästä, kun kodin herttaisesta keskuudesta juhlallisuuksien ynnä juhlapukujen kanssa myöskin yksi sen jäsenistä yksi tähtönen kotitaivaalta katoaa, silloin ei ole ihmettäkään, jos taivaan-ranta pilveilee; niin pikku Juliani, minusta oli tuo varsin luonnollista, että sinä noustuasi kuljit ympäri kuten sade-pilvi, jolloin veljesi melkein ukkosen-pilven näköisenä kulki huoneesta huoneeseen hoilotellen "Tähtilaulua", jota oli hyvin ikävä kuunnella.
SAARA. Vuosia seitsemäntoista, naapurin-emäntäinen. ANNA. Tätä muistellessa, eikö kamastu sun mieles? SAARA. Asia, jota ei taida parantaa, älköön rasittako mieltäni. Oi naapurini! meidän ja teidän välillä pilveilee synkeä sumu, jota ei poista enään sovinnon aurinko. ANNA. Ah! minä tunnen sen.
Kluostarin immeks Ristiin ja kaapuun Hän jo tuomittu on; Isän tahto niin vaatii. Toki kerran viel Isän valta ei hänt johdata. Kultansa hän tahtoo kohdata! Varkain hän rientää Saarniston helmaan Kesän kuutamo-yös Kukkasseppeli päässä. Häntä vastahan Jalo nuorukainen astelee, Jalo, vaihka onni pilveilee. Kohtalons herra Tahtoo hän olla, Kauvas katsoen pois Yli elämän saaren. Nuorukainen.
Rusotaivaalla hohtavi purppurapilvet Ja päivyt jo maireena mailleen käy, Ja luonto on kaunis ja kukkaset tuoksuu Ja taivaalla myrskyn ei merkkiä näy. Mut sorean Suomeni valtiotaivas Se lientyy, lientyy ja pilveilee En ehdi mä nauttia leikistä luonnon, Mun kansani kallihin kyyneilee.
Rusotaivaalla hohtavi purppurapilvet ja päivyt jo maireena mailleen käy, ja luonto on kaunis ja kukkaset tuoksuu ja taivaalla myrskyn ei merkkiä käy. Mut sorean Suomeni valtiotaivas se lientyy, lientyy ja pilveilee en ehdi mä nauttia leikistä luonnon, mun kansani kallein kyyneilee.
Taivon rannan takaloilta lonka musta nouseekin, Jymy kaukaa uhkaavaissa käy jo miesten korvihin; Vaan kun ollaan kuohuksissa, tuota tuskin huomataan Ja jos jotkut varottaakin, heit' ei kuulla kumminkaan. Tuuli kiihtyy tuimemmaksi, taivas lientyy, pilveilee, Meri aava havahtuupi, ähkyy, kuohuu, tummenee, Kunnes halki pilven synkän iskee nuoli pitkäsen, Jyry seuraa, salamoipi, myrsky raivoo ulvoen.
Päivän Sana
Muut Etsivät