Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Neito lentohon lehahti noustessa kesäisen päivän. Istui impi lähtehellä, vieritti suruista virttä päivän mennessä majoille, kesähiilun himmetessä, syttyessä syksyn lampun, pohjan tähden tuikkehessa. Huone honkainen humahti, kangas kultainen kumahti, syöksähti sylistä illan tuo kaunis pajarin poika välkkyvällä varsallansa; hetteessä hepoa juotti, naljaeli neitoselle: "Milloin sie minun omani?"
Miksi et ole tullut ennemmin luokseni?» »En tiedä. Minä lepäsin niin hyvin. Kuka tahtoo herättää minut? Miksi minua vaaditaan jälleen elämään?» »Siksi, että olisit minun omani. Liisa! Minä rakastan sinua. En ole koskaan ketään muuta naista rakastanut.» »En voi olla kenenkään oma enää. Minähän olen kuollut. Etkö sitä muista? Joku tappoi minut.» »Minä se olin!
Mutta tee ja sokeri? Sitä ei nähtävästikään anneta talon puolesta ja omani, samoinkuin teekannuni ja kuppini, ovat kapsäkissäni, jota herra ties annettaneeko lainkaan minulle. No, odotetaan, onpa siihen hyvää aikaa, ja ties mitä lisäkkeitä tähän aamiaista varten vielä tulee.
PELTOLA. Helena, mieltäni karvastelee, kun tässä tuonoin kielsin Niiloa kosimasta sinua. Voitko unhottaa ukon tyhmyyden? HELENA. Isäntä hyvä! PELTOLA. Silmäni ovat auenneet. Näes, nyt pitäisin sen suurena onnena, jos sinun saisimme emännäksi taloomme. Mitä sanot? NIILO. Helena, anna minulle anteeksi! Oi, Niilo, tämä on liian paljon yhtähaavaa! NIILO. Sinä olet minun minun omani! HELENA. Iäti!
Armolla ruhtinas Nyt katsahteli vanhusta ja lausui: "Wladimir, linnastain Jo huomenna mun täytyy lähteäni, Ettei mun onneain Kamala silmä täällä nähdä saisi. Mut täällä tuleepi Sun elää, vallita mun puolestani. Ja käskys kuultava On linnassa, kuin omani se oisi.
Sitä ei voi kyllin aikaisin alottaa. Ensimäiset havaintoni olivat rumpuja, sapeleja, äkseeraus- ja komentosanoja. Sillä tavoin herää rakkaus sotilastoimeen Minun Rudolfistani ei tulekaan sotilasta keskeytin minä häntä kiivaasti. Martha! Minä tiedän, että hänen isänsä toivoi Hänellä ei ole enää isää. Rudolf on yksin minun omani, ja minä en tahdo
Sinä saat seurata minua ja pysyä luonani. Minä olen suojeleva sinua ja sinun lastasi, aivan kuin se olisi omani. Tyttö jäi katselemaan, hämmästyksissään Gerdaa eikä luullut oikein ymmärtäneensä hänen sanojaan.
Sitten menivät alakertaan mummon luo, joka sairaana makasi sängyssä, ja lankesivat polvilleen sängyn eteen. "Hän on nyt minun omani ijänkaikkisesti," sanoi Kati, enempää ei voinut puhua. Mummo levitti kätensä kihlattujen yli ja luki hiljaa rukouksen, sitten sanoi hän: "Nouskaa pois, ei pidä muiden kuin Jumalan edessä olla polvillaan.
"Olen omasi mutta liity sinäkin Jumalaan. Ole minun omani, ei maailman eikä helvetin. "Jos minua todella rakastat, niin luovu rikollisista suunnitelmistasi. "Ja enemmänkin, tee katumus. "Ilman katumusta ei ole lunastusta. "Ja minä tahdon rukoilla Jumalaa, kunnes hän antaa sinulle anteeksi. "Peruuta ajatuksissasi tekosi!" "Seis", virkkoi Cethegus.
Hiljaa nyyhkyttäen vaipui vaimo istualleen puun juureen, jolloin Karin äiti halasi haapaa ja itki ja näin valitti: Voi toivottuni, tyttäreni, voi lapseni laatuiseni, sydänkäpyni, katsottuni, turpehen alainen ainoiseni toivoin liekun liikuttajaksi, kehtosien keinuttajaksi, iloksi öitteni yksinäisten sinne katosit kaunoiseni, kainoseni, suistuit surujen suurihin suvantoihin, et tule takaisin ilmoisna ikänä ilmoille näille ihaloille, kovin kurjille kujille, et pihoillemme pahaisille, armas Annikki omani...
Päivän Sana
Muut Etsivät