Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Nous suoraan polku läpi paaden, suuntaan sellaiseen, että eessäni ma kaihdoin sätehet Auringon jo alenevan. Vain harvat noustu oli porras-asteet, kun varjo haihtui; tuosta oivalsimme, ma ynnä viisaat, painuneeksi Päivän. Ja ennen kuin ol' yhdenlaiseks tullut yön taivas kaikin avaruuksinensa ja pimeys näköpiirin piirittänyt,
Lemmestä silloin poves se »säkeniä» loi, Ja vanha runokannel koht' uusin kielin soi, Ja helmilöitä meren sikisi pohjahan, Ne kaunisteeksi kannoit Sun impes kaulahan. Ja näin Sa hänet sitten ylhäisten seuraan veit, Ja vait ol' ilkkujatkin ja kunniata teit, Ja oppisaliin suureen Sa hänet talutit, Ja joukot tietä annoit ja Teille kumarsit.
Soi siell' ei laulut Bakkoksen, Apollon, vaan kaiken Jumal-luonnon Kolminaisuus, jost' inhimillinen on yksi osa. Kun kyllin kestänyt ol' laulu, tanssi, nuo valot pyhät meihin kääntyi, saaden uudesta askareestaan auvon uuden.
»Jaa kyll se o´ hyvä tuo, mutt tuota sie et oo oppint vanhalt paholaiselt tuo myö ollaa kuultu enne, mutt soita jokkuu semmone, mikä o´ tähtii toiselt puole». Sillo käänäisii Saska höist ikkää ku ois hävennt ja soitti vanha viisu, minkä mie oli monta kertaa kuullt mammai laulava, yhest rinsessast, joka ol´ yksi vieraall maall ja suŕ isseesä pahapäiväseks.
Oi, tottapa tähdissä merkitty lie Jo ennalta Karjalan kansa sun vaivas! Ol' ahdas ja hurmetta uhkuva tie, Jot' astumahan sinut määräsi taivas. Ken tuskias kertoa jaksaisikaan, Ken huolias nyt kävis huutelemaan, Kun itse jo ääneti kärsit sun vaivas?
Ruot'-Jussi. G. Frödingin kokoelmasta "Räggler å Paschaser". Muistaha mie Ruot´-Jussi. Hää ol´ ruot´ukko siell Rouheelass ja muuttel´ tallost talloo ympäŕ vuotta oleksel´ enimittäi vaa suuriss talo
Mut vastaisuutein parhain unelma ol' uskontaisto tuo! NEITI SK
"Mies hän oli arvokas Ryhdiltään ja katseeltansa, Eipä nähty vertojansa, Mies ol' mies ja kuningas. "Taivaan vaaru maamme vetti, Tunsin päivän säihkehen. Hän, mies uljas totuuden, Hän se sentäänkin mun petti." Shach Mahomet päivällisensä jo söi, Se ystävälliseks mielen löi. Hän varjossa puiston on puppurat yllään, Vesi suihkus ja pirskui ja vilvoitti kyllään.
Miks sinne moni teistä juoksee Rahansa, työnsä antamaan, Miks' ei ol' leipää ollenkaan? On todistaja, opettaja Ja kansain kaikkein päämies hän, Min luokses, Sion, lähetän. Sun kutsuhuutos silloin kajaa, Ja tutut, oudot pakanat Kilvalla luokses juoksevat. Ah, etsi Herraa, sielus Ylkää, Rukoile, kun Hän läsnä on!
MEFISTOFELES. Totuutta nöyrää puhun vaan: Vaikk' ihmiset, tuo narrikunta katala, On mielestänsä kokonaisuus, maailma, Sen osan osa ma oon, mi kaikk' ol' alkuaan, Sen synkän yön, jok' äitihelmastaan Loi Valon. Valta-istuimelta syöstyään Emonsa, tytär siinä istuu nykyään. Viel' ottelee ne: valo kyllä ylpeilee, Mutt' aineisin se aina tahmenee.
Päivän Sana
Muut Etsivät