Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. marraskuuta 2025
Mutta kun meikäläisten oiva tykistö pauhasi muutaman tunnin ja samalla ankarasti ahdistivat heitä jalkaväen ripeät, tarkat ampujaketjut, ampuen ja hurraan kanssa hyökäten päälle, ja kun Turkkilaiset vielä tämän lisäksi näkivät mitenkä heidän taaksensa Sofian laaksoon äkkiarvaamatta ilmestyi meikäläisten suuria sotajoukkoja, jalka-, ratsu- ja tykkiväkeä, niin äijät pötkivät pakoon viisituntisen kiivaan kahakan perästä vuoristoon, niin että fets-lakissa oleva tupsu häilyi ja jalkineet eli tassukat lapisivat jaloissa.
Voi, viitsit juosta teitä, kun äkkäät keltahapset! Jos olet mies, niin heitä nuo turhat tyttölapset. Hae oiva veikko, kaulaa sa kasta viininmehuin; kun enää et voi laulaa, käy maata, päivääs kehuin. Sulo Jenni. Missä on onni, min tunsin ma aamuin, kun leivojen liverrys soi? Missä on rauha, min äänetön metsä suuss' illan mun mieleeni toi?
Nyt mene, Valio ystäväni, urho armas! Valpuris' antaa sinut isänmaalle. WILHELM. Oi, pyhä Innosents, kuink' oiva tyttö! Hyvästi, isä arvoinen! Mun poikan'! Teit' enkel'joukot taivaan suojaavat. AKSEL. Hyvästi, Valpur! Varro vähän! Kerran Viel', Aksel, viime kerran katsoa Mun suo sun ihanaisiin sankar'-silmiis. Hyvästi! VALPURI. Nyt en unhota sua koskaan. VIIDES N
Pien' enkel' liipottaapi siipiään, Kuin ruumiitten ja verten yli oisi Hän kulkenut, tai vankiluoliss' ollut Juhanin lempivirttä säistämässä Kalskeessa rautain. Oiva aate! Kuin jaksat, Daniel? Kiitos, hyvin kyllä, Jos lukuun unta kauheat' en ota Jot' illall' eilen näin. Se kerro sitten! Näit alttarin sä ehkä, jonka luo Tul' impi hiljaa, siihen uhrin laski, Ja uhri oli sydän.
MEFISTOFELES. Käytelkäät aikaa; sukkelaan se lentää! Sit' oiva järjetys voi säästää sentään. Siis, veikkoni, ensi paikallen Collegium logicum pankaatten! Se hengen hyvin äkseeraa, Ja Spanjan-kenkiin pingoittaa, Jott' aatos hiipis hiljaa vaan Ja varovasti radallaan, Eik' itsepäisenä hairahtais Ja ristin rastin rehkiä sais.
Ilpotar neuvoi vielä toisiakin taikoja, neuvoi, miten paimen oli varattava, miten lehmät hyvälypsyisiksi saatava, miten metsän peitosta päästettävä. Oiva taioilta taikasi tuntuvat! ihailivat taas naiset. Tehtävä on taiatkin, vastasi Ilpotar, mutta uhrit aina tehoisammat. Miehet aina isoille haltijoille uhraavat, me pieniä lepyttäkäämme. Ei vieraan opettama taika ole oman uhrin veroinen.
Te olette oiva merimies, taitava kauppias, ja kauppahuone Playfair ja Kumpp. on mitä suurimmassa arvossa; mutta tällä kertaa se unhottaa perus-aatteensa ja on antautumassa asioimiseen, joka ei ole sille sovelias. Kuinka niin? hundahti James, eikö huoneella Playfair ja Kumpp, ole oikeutta ryhtyä tälläiseen raha-asiatoimeen? Ei!
Se oli oiva saarna ... parhaita, joita olet pitänyt. Se oli oikein sanottu! toistettiin minulle joka taholta. Ja minä olin tietysti itsekin vakuutettu siitä, että se oli oikein sanottu ja ettei siihen olisi voinut mitään lisätä.
"No, totta maar, Juhana, oletko kihloissa?" ärjäisi vanhus, nähdessään Juhanan. "Terve, sydämellisesti tervetullut, vanha setä", huusi Juhana. "Yhtä suora ja reipas kuin ennenkin." "Ja sinä sama oiva poika kuin ennen lähtöäsi meiltä", huudahti vanha Jaakko. "Sinä kunnon poika!" Vanhus sulki Juhanan rintaansa vasten.
Hällepä vastasi näin jalo jaksaja, oiva Odysseus: "Miesten valtias, suur' Agamemnon, Atreun poika! Ei vihan sammua salli hän, vaan yhä yltyvi kiukkuun kiivaampaan, sua halveksuu ja sun antimiaskin. Käski sun itsesi vain kera keksiä muitten akhaijein, millä sa laivat varjelet, myös sotikansasi kaiken. Itse hän uhkasi koin kohotessa jo laskea kohta laivat teljokkaat, kuvekaarevat lainehikolle.
Päivän Sana
Muut Etsivät