Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
En tiedä, kuinka tuonne tullut olin; niin horroksissa ollut lien ma silloin, kun jätin, koito, tien ma todellisen. Mut päästyäni juureen kummun, missä tuo laakso loppui, jonka kauhistukset sydämen multa oli lävistäneet, ma ylös katsoin: vuoren huippu hohti säteissä tuon jo tähden, kaikki joka jokaista tietä ohjaa oikeahan.
Huus yli kaupungin jumal' ylhä jo noin; mut akhaijein kiihtäjä taas tytär Zeun oli, korkea Tritogeneia, rienteli, innostain epäröiviä, miesvilinässä. Kohtalo kytki Dioreen siin', Amarynkeun poian; nilkkaan oikeahan kiven särmikkään uros iski näät kädennostannaisen, tuo vesa Imbrason uljas, Peiroos, Thrakian urhojen pää, koto jonk' oli Ainos.
Mut sitä karumpi ja ilkeämpi on pelto huono-kylvö, perkkaamaton, mit' enemmän on maassa kasvuvoimaa. Hänt' ensin kannatin ma katseellani: kun nuoret näytin hälle silmät, siten hänt' oikeahan kerallain ma johdin. Kun nuoruuteni kynnyksellä olin ja muutin elämäni, otti multa hän itsensä ja muille pois sen antoi.
Sopraani=soolo: Sa omillesi käskysanas julistit Ja tahdoit että Sinua he rakastaisi. Kööri: Rajaton on armos, Jumala, Rakkautta kaikki lakis uhkuu! Oi, anna meidän Sun polkus käydä, Sydämmemme puolees taivuta! Sopraani=soolo: Sa päästit kansas orjan kahleista, Elätit erämaassa mannalla, Ja opastelit aina suuntaan oikeahan, Ja vaadit heitä vaan rakastamahan.
BILEAM. Kun luottavat he tuohon ainoaan. Se mikä meiss' on suurta, voimakasta, Jok' aina kestää se on Jumalasta. Ja siihen itsehen kun luottaa ken, Hän luottaa oikeahan itsehen Ja voittaa. Tuolle ainoalle jos Muut kansat nostamme, niin voittaa muut Ja Israel vaan yks' on noista muista, Laps' yhtä-arvoinen kuin muutkin lapset. Niin kaikki kansat yhtä tunnustaa, Kuin yhtä aurinkoa koko maa. Orjalle.
"Mutta mummovainaa tiesi: Lausut sanan oikean Yöllä paikall' oikealla Oikeahan aikahan; "Silloin rauniot ne nousee Jälleen linnaks kirkkahaks, Ritarit ja rouvat, knaapit Taas käy tanssiin, kaks ja kaks. "Mutta mies, mi sanan lausui, Linnan ja sen väen saa, Torvet tervehtii ja rummut Riemuin nuorta valtijaa!"
Ma hämmästyvän näin Vergiliuksen tuon tähden, joka ristiin-naulittuna noin kurjaa kärsi ikirangaistustaan. Hän sitten munkin puoleen kääntyi, lausui: »Suvaitkaa virkkaa, jos on teillä lupa, täst' onko oikeahan tietä mitään, jota me kaksi voimme täältä päästä avutta enkelien mustain: pakko on heillä tulla saattamaan, jos tahdon.»
Jo ennen kuin ma työhön tuohon ryhdyin, ma yhteen luontoon Kristuksessa uskoin, en enempään, ja tyydyin uskohoni. Mut Agapetus siunattu, mi silloin ol' ylipaimen, sanoillansa minut sai ohjatuksi oppiin oikeahan. Hänt' uskoin ma ja selvään nyt ma näen oppinsa laadun, kuin sa nähnet toisen todeksi, vääräks toisen vastakohdan.
Nyt me sen tiedämme kaikki ja päästämme miehet menemään.» Petter viittasi: »Kaikki hyvin! Oikeahan, mars!» »Menkää matkaanne, samaa tietä kuin tulittekin!» ärjäsi Ivan, haparoimalla ottaen molemmilla käsillään kiinni tynnyrin laidasta, ojentaen rintansa eteenpäin ja päänsä pystyyn kuin laulava kukko. Sotamiehet riensivät pois ja Ivan katseli heidän jälkeensä.
Luodon vaunut ajettiin ylös pihalle. Syleilemisiä, "tervetuloja" ja muiskuja "oikeahan ja vasempahan", jonka jälkeen tytöt riensivät heille määrättyyn huoneesen. Selma saattoi heitä, ja kummallakin puolen oli "hirmuisen paljon sanottavaa" toiselle. Emma ja Eeli olivat "sanomattoman onnellisia" kun nyt olivat päässeet Rauhalaan; koskei Helsingin matkasta tullut mitään.
Päivän Sana
Muut Etsivät