United States or Wallis and Futuna ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sain kasteen, ennen kuin ma kreikkalaiset jo'ille Teban johdin laulussani; mut kauan, pakanuutta teeskennellen, pelosta pysyin salakristittynä; ja penseys tää mun kiertämään sai kehää neljättä yli neljä vuosisataa. Nyt sa, ken poistit multa verhon, joka niin paljon peitti hyvää kertomaani kun aikaa meill' on noustessamme virka,
Pitäen parrastaan Kädellään kotvan äijä arveskeli, Ja päätä harmaata Hän puisteli ja sanoiks viimein virkkoi: "En tiedä, ruhtinas, Mä kuinka kauvan! huoli ajan mittaa. Ei lue aikaa hän, Jonk' elo ollut on kuin kevätpäivä. Mä olin lapsena, Sukunne korkea kun minut otti, Ja nuorukaisena Isänne ensi-askeleita johdin."
Siis tietäkää, Ett' onnell' aloin sodan ja sen johdin Veristä tietä Rooman porttiin saakka. Kulunkejamme kolmannesta suuremp' On sotasaalihimme. Rauhan teimme Roomalle yhtä häpeällisen Kuin meidän kansallemme kunniakkaan; Ja tässä jätämme nyt patriisein Ja konsulien allekirjoittaman, Ja Rooman sinetillä vahvistetun Sovintokirjan.
Mut sitä karumpi ja ilkeämpi on pelto huono-kylvö, perkkaamaton, mit' enemmän on maassa kasvuvoimaa. Hänt' ensin kannatin ma katseellani: kun nuoret näytin hälle silmät, siten hänt' oikeahan kerallain ma johdin. Kun nuoruuteni kynnyksellä olin ja muutin elämäni, otti multa hän itsensä ja muille pois sen antoi.
Oletin niitä aikaisemmaksi vain Jumalan, joka on luonut maailman, ja johdin ne muuten ainoastaan muutamista totuuden iduista, jotka luonto on istuttanut henkiimme. Tämän jälkeen tutkin, mitkä olivat ensimäiset ja tavallisimmat seuraukset, jotka näistä syistä saattoivat johtua.
Vastasi Pelegonin aseloistava aaluva hälle: "Peleun urhea poika, sa miks sukujuurtani tutkit? Kaukana Paionian mehumaill' olen syntynyt, tänne vartevapeitsiä Paionian minä miehiä johdin. Päivä nyt yhdestoista on saapumisestani Troiaan.
Mut sitä karumpi ja ilkeämpi on pelto huono-kylvö, perkkaamaton, mit' enemmän on maassa kasvuvoimaa. Hänt' ensin kannatin ma katseellani: kun nuoret näytin hälle silmät, siten hänt' oikeahan kerallain ma johdin. Kun nuoruuteni kynnyksellä olin ja muutin elämäni, otti multa hän itsensä ja muille pois sen antoi.
Kun viimeksi johdin askeleeni tähän saliin, silloin seisoin edessäsi äveriäänä miehenä ja taputtelin tyytyväisenä povitaskuani. *Rosmer*. Vai niin! Minä en oikein ymmärrä *Brendel*. Mutta tällaisena kuin tänä yönä näette minut, olen minä hävinnyt kuningas palaneen linnani tuhkakasalla. *Rosmer*. Jos *minä* voin auttaa teitä jollain *Brendel*. Sinä olet saanut säilymään lapsen sydämmesi.
Sain kasteen, ennen kuin ma kreikkalaiset jo'ille Teban johdin laulussani; mut kauan, pakanuutta teeskennellen, pelosta pysyin salakristittynä; ja penseys tää mun kiertämään sai kehää neljättä yli neljä vuosisataa. Nyt sa, ken poistit multa verhon, joka niin paljon peitti hyvää kertomaani kun aikaa meill' on noustessamme virka,
Halusin saada selville, oliko tämä miellyttävä piirre hänelle omituinen, vai johtuiko se mahdollisesti niistä naisten asemaa koskevista yhteiskunnallisista muutoksista, mitä epäilemättä oli tapahtunut sitte minun aikakauteni. Kun satuin samana päivänä olemaan kahden tohtori Leeten kanssa, käytin tilaisuutta hyväkseni ja johdin keskustelun tähän asiaan.