Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Hyvin sitte sinun käy, Päivin, öin ei hätää näy, Saat myös maata turvassa Herran armohelmassa. Vaan jos Herran unhotat, Omin voimin ponnistat, Niin sä näännyt, vaivut vaan, Hukut kerran kokonaan. Jesus Kristus, Herrani, Vedä puolees sieluni, Sido itses siteellä, Rakkautes ikeellä!
Siinä on vasta muutamia huoneita silopetäjikön laidassa ja toisella kupeella vähäinen pyöräste peltoa, jota ympäröi niin matala lappuaita, ettei siitä lumen ollessa näy kuin seipäitä vähän. Mökin omistaja on entinen Malilan piika Maija miehineen.
"Mitä nyt, Eugen, voitko pahoin olet niin kalpea", sanoi Dora äkkiä katsellen häntä osaaottavasti, "eikä sinulle näy maistavan ruoka. Onko syytä olla tuon näköinen, kun on tullut oikeusneuvokseksi?" Ja hän nauroi hilpeästi ja vallattomasti. "En voi hyvin", vastasi Eugen jäykästi, "saattaa voida pahoin, vaikka onkin oikeusneuvos."
Nyt oli hän saanut työnsä loppuun ja illan tullen kokosi hän kapineensa pussiin ja lähti kotimaahan Liperiin, jonne häntä veri veti. Jussi Vatanen taivasteli talonsa pihalla ja ajatteli: »Jokohan tuo Hyvärisen tyttö ei älynnyt omaa etuaan katsoa, kun sitä Ihalaista ei näy tulevan!» Hetken hän mietti sitä, pani tupakan, meni tupaan ja kysyi: »Jokohan se sauna kohta joutuu?»
Niinhän teki vapahtajakin. Tekipä ruoskan millä ajoi Jerusalemin temppelistä linnun kauppiaat ja muut vaihettajat ja kaatoi niitten pöydät." "Mutta raamatussa ei näy, että vapahtaja olisi ketään lyönyt sillä ruoskallaan," huomautti lautamies.
Ja rakkain mulle on valkeus ja tunteen ja aattehen vapaus niin, niille ma uhrini kannan. Täss' istuin ma yksin ja kuuntelin ja sieluni silmällä katselin, oi, katselin monta vuotta! Nyt korviini siipien suhina käy ja vaikka ei kaikille kotkat näy, ma tiedän, en vartonut suotta.
Tästä kun aukinaisen tupakkahytin oven läpi katselen, ei näy muuta kuin kaitainen ruskea viiru ja sieltä täältä valkealta paistava paikka, varmaankin jokin valkeaksi rapattu suurempi rakennus. Tuntuu niin omituiselta ajatella, että on niin pieneksi kyyristynyt se, joka äsken näytti niin suurelta ja mahtavaltakin. Laiva seisoi valmiina lähtemään Keisarillisen Palatsin kohdalta.
Ei näy siihen siltaa, ei myllyjä, ei muuta kuin soiluva suvanto ja sen toisen rannan niitty latoineen ja takana metsänranta, minkä taa aurinko laski. Siitä voi heittää seisoen mukavalla kivellä ja saada heittonsa menemään juuri niin pitkälle kuin on tarvis, hiukan ulomma alipuolelle puoman pään, missä virta tempaa perhon ja oikaisee sopivasti siiman.
Ei missään näy elämän merkkiä, ja miksipä sinun sitte elämän pitää? Nyt juolahti hänen mieleensä eräs kummitus hänen unettomista öistään: tuo valkoinen uniaave. Siinähän se nyt oli hänen edessänsä ihan ilmettynä. Tämä näky teki hänen kuin kuumetautiseksi, ja hänen poskensa polttivat, vaikka juuri nyt harjun yli suhisi jääkylmä tuulen puuska.
Mut vihdoin hyrsky se käy lepohon, Ja nyt vaahdosta aukeentuu Ammottava juova ja pohjaton Ja musta kuin oisi se hornan suu, Ja riehuen tyrskyvät aallot pyörii Ja aukkohon kiehuvahan alas vyörii. Mut ennenkuin kuohu se taas palajaa, Jumalaan hän on turvannut, Ja kauhun kuuluupi huudantaa, Pian pyörre jo on hänet nielaissut, Ja rohkean uimarin jälkeen silloin Kita sulkeutuu: hänt' ei näy milloin.
Päivän Sana
Muut Etsivät