Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
"Edwards, teidän muotonne, teidän katseenne peloittaa minua!
BARTHOLO. Anteeksi, anteeksi, seigneur Alonzo, jos olen näyttänyt teistä epäluuloiselta ja karkealta; mutta minua ympäröivät niin kovasti vehkeet, ansat ... ja sitten teidän ryhtinne, teidän ikänne, teidän muotonne... Anteeksi, anteeksi. No! teillä on kirje? KREIVI. Olkoon menneeksi tuolla äänellä, herra! Mutta minä pelkään, että joku on salaa kuuntelemassa. BARTHOLO. No mutta kuka?
Hän on tässä viereisessä huoneessa ja nukkuu rauhallisesti, sanoi Inkeri. Ettekö te, nuori herra, ole laamannin poika Signildsborgista? Muotonne näyttää minusta tutulta. Niin olen, Inkeri hyvä... Mutta kuinka minä olen tänne joutunut? kysyi Aadolf, koettaen pitää ajatuksiaan koossa.
BOLINGBROKE. Surunne varjo vain on hävittänyt Muotonne varjon. KUNINGAS RICHARD. Sano vielä kerran! Suruni varjo? Katsokaamme; Oikein: Mun kaikki tuskani ne sisäss' asuu, Ja tämä surun ulkonainen ilme Vain varjo näkymättömän on tuskan, Mi hiljaa paisuu sieluss' ahdetussa; Siell' on sen juuri. Kiitos, kuningas.
BRUTUS. Iloiset, ripsaat olkaa, hyvät herrat, Ja hankett' älköön katse ilmi tuoko; Vaan olkoon, niinkuin meidän näyttäjöillä, Vakainen muotonne ja mieli vilkas. Niin, hyvää huomenta nyt, hyvät herrat! Uness' aivan? Yhtä kaikki. Sa nauti mesikastett' unen armaan; Ei näköij' eikä houreit' ole sulla, Joit' aivoon ahkerasti huoli kuvaa. Siks unes on niin raskas. PORTIA. Brutus kulta!
Kohta aukenee myös meri, ja sillon viipymättä saattaa Ruotsin laivasto saarretuille miehille sekä miestä että ruokaa. KARIN. Oi isämme, teidän muotonne lohduttaa! Olette ehkä saanut ilosia sanomia? CONON. Enhän, mun lapseni. Täältähän ilmasta varron uusia minäkin. Mutta Mattia ei kuulu? KARIN. Ei häntä kuulu.
Enkö minä siis teidän mielestänne ollenkaan kuulu yhteiskuntaan? Kyllä, rouvaseni, mutta teidän muotonne eivät kuulu siihen. Siihen tapaan jatkui keskustelu. Johannes tunsi itsensä tuiki yksinäiseksi. Siinä se oli taas! Hän joutui aina suuremmassa seurassa hämilleen. Tällä kertaa oli siihen hiukan syynä myös hänen puutteellinen kielitaitonsa.
LALLI. Mutta ole varoillas, Ett' eivät kuokkavieraat hyökkää tänne Yht' äkkiä ja arvaamatta... SORRI Kummaa! Viel' läksi viisas sana huuliltasi Ma olen varoillani nyt kuin aina. Toinen Kohtaus. LALLI ja TAIMO. LALLI. Et puhu mitään, Taimo? TAIMO. Puhua Jos uskaltaisin, teitä pyytäisin Tuon pispan lakin päästänn' ottamaan. Se tekee muotonne niin kamalaksi, Ett' oikein mua kauhistaa!
Heittäkäät nyt kiväärinne nurkkaan ja käykäät saunaan lapsen-synnyttäjän kanssa; ei, vaan saunan taakse, sillä onpa muotonne kuin syymäkivi siellä, jonka päälle tuskin iljen sylkeä. TITUS. Syymäkivi? Minussa ei ole ollut syymää sitten piennä lapsena. Pidä suus kiin vaan, poika. POIKA. Tuommoisia miehiä! PATRIK. Sinä riivattu! Kyllä sinun opetan vielä.
Vähän sen jälkeen tulitte Te itse, jalo herra, ja minä en voi selittää sitä vaikutusta, minkä Teidän jalo muotonne, hopeanvaaleat hivuksenne ja rohkea puheenne munkille teki sydämessäni. Minä vannoin nyt itseni kautta uskaltaakseni kaikki Teidän vapauttamiseksenne. Teidät jätettyäni ajattelin, mitä minun olisi tekeminen, ja minä huomasin, että petos olisi ainoa keino, jota voisin käyttää.
Päivän Sana
Muut Etsivät