Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025


FAUST. Vai tuoko koirast' irti lähti! Skolasti kulkijain! No entäs sukkelaa! MEFISTOFELES. Oi terve teitä, kirkas opin-tähti! Sain teiltä suitsu-saunaa polttavaa. FAUST. Mi nimes'? MEFISTOFELES. Turha kysymys tuo mielestäin Sen suuss', ken sanaa halveksii niin perin, Ja ollen aina ilmiöistä erin, Vaan pyrkii peri-oloon päin!

MARGAREETA. En fröökinä oo, en kaunihin, Ja kotia pääsen saattamattakin. FAUST. Oi taivas, lasta ihanaa! En nähnyt neittä kauniimpaa. Niin kaino, siveä, sävykäs, Ja sentään hieman pisteliäs! Punaposkiaan, helohuuliaan Niit' unhota en milloinkaan! Kuink' alas silmänsä hän loi! Se mielestäin ei mennä voi! Kuink' äkkipäinen sulosuu! Tuost' aivan sieluni hurmautuu. Hankippa mulle tuo! ma käsken!

Heti kun katsoit, hylkäs taivas sun, Ja Hornan suu sinulle aukes! Hurskas sauva! Miksi, miksi. Sinut miekkaan vaihdoin pois! Pyhä tammi! Lehväis kieltä Jos en koskaan kuullut ois! Taivaan korkeus! Miks sinä Mulle satuit näkymään! Ota kruunus, ota, minä Sit' en kelpaa pitämään! Oi, ma avoinna näin taivaan, Autuaitten kasvot näin! Sentään maassa toivon' asuu, Taivas pois on mielestäin!

Niin päivyt hellästi silloin paistoi, Mun Herran' hyvyyttä, heijasti, Ja sielus hyvyyttä silmäs loisti Ja tuntos puhtautta tulkitsi. Ja sinijärvellä, muistanetko? Min rannall' oltihin, kangastus Niin kaunis nähtiin ja kangastukset Loi kauniit meillekin rakka'us. Sen muistan päivän, kun ensi kerran Sun, immyt armas, silmäs näin. Ja muistan, että siit' ai'ast' asti Et enää häipynyt mielestäin.

Mut miksi on niin suuri Ja raskas arkku tää? Ma lempeni siihen lasken Ja kaikki tuskani nää. Kotiintulo En tiedä, kuinkahan lienee, Kun murhe mun valtaa näin; Sen vanha tarina tiennee, Mi ei mene mielestäin. On vilpas, päivä jo peittyy, Rein-virta tyynenä on; Vain vuoren huippuhun heittyy Säde ilta-auringon.

Tästä jos pääsisin vain ja jos työhön ryhtyä voisin, helpompi olla mun ois, sekä tuskakin tuo perin outo hälvenis mielestäin. Mitä huokailen ja mit' itken? Vaan jos ma hetkenkin totisempia seikkoja mietin, liikaa onko se, niinkuin mull' ei miettimist' oisi?

»Niin makaan vait ja kuuntelen vaan, kuni vartia korvin vaisuin, kunis tykkien jyskettä kuulla saan ja kapsetta ratsujen raisuin. »Yli hautani keisari ratsastaa, soi säilät, ja huomaan ahdon: Ma haudasta nousen ja puolustaa sua, keisari, keisari, tahdonEn tiedä, kuinkahan lienee, kun murhe mun valtaa näin; sen vanha tarina tiennee, mi ei mene mielestäin.

katselee mietteissään häntä hetken osaa-ottavasti. Oon aavistanut kohtalonne tuoksi. Kun ensi kerran Teidät täällä näin, Te muista erositte mielestäin, Te ette ketään voineet päästää luoksi. Pöydässä seura mallikelpoinen, tee lämmin tuoksui, jutut, juorut juoksi, miesväki neitten punehtuvain vuoksi kuhersi lailla kesyin kyyhkysten.

on usko uskallusta toivottuihin ja vakaa varmuus näkymättömistä; se minun mielestäin on uskon ydinMa silloin kuulin: »Oikein ajattelet, jos ymmärrät, miks ensin usko hälle ol' luottamusta, sitten varmuus vakaaJa minä: »Seikat syvät, jotka eessäin täss' avartuvat, kätketyt niin kauas on katsehelta heimon kuolevaisen,

Onko nuoremmissa ketään, joka myötä olikaan, milloin kuului: 'Miekkaan, miehet, rikottu on rauha maan', Silloin miesten mielet hehkui, oli toista kuin on nyt, silloin hehkui tääkin sydän, joka koht' on kylmennyt. Hämeenlinna, ensikerran kun sun kuutamassa näin Hattelmalan harjanteilta, tuo ei mene mielestäin!

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät