United States or Madagascar ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mä seinäin stukkatuuri-siloitukset siivoilen keveällä viuhkalla; on välkkeen puhtaan saava permanto, ei kivi ainoa saa irtaantua, ei halkeimissa ruoho orastaa! PRINSESSA. Ei tiedä sydämeni neuvoa, ei löydä sulle lohtua, ei meille. Mun silmän' etsii, avun antaisko jumala mikään meille, yrtin mulle osoittais terveellisen, juoman jonkun, mi mielees rauhan toisi, rauhan meille!
Johda se mielees, jott' älyäisit juonesi jättää, tuntisit, auttiko vain lepovuode ja lempi, kun saavuit pettelemään halauksillas sinä luot' ikivaltain."
Kuin öljyttyjä esineitä liekki vain päältä syö ja pinnalt' äärimmältä, niin heitä kantapäistä varpaan-neniin. »Ken tuo on, Mestari», ma lausuin, »muita enemmän joka vääntelee ja potkii ja jota punaisin myös liekki kalvaa?» Hän mulle: »Jos sa tahdot, että kannan sun tuonne alas, miss' on törmä loivin, hän itsestään ja synneistänsä kertoo.» Ma hälle: »Mik' on mielees sun, on munkin.
NATHAN. Ja haluanpa nähdä, kuinka ovat sun mielees korvarenkaat, käädyt, soljet ja sormus, jotka sulle valikoin ma Damaskosta. DAJA. Sellainen te ootte! Vain lahjain anto mieless', aina vain! NATHAN. Sä yhtä alttiist' ota kuin ma annan, ja vaiti jää! DAJA. Niin, vaiti! Oottehan suoruuden, jalouden perikuva. Mut Nathan... NATHAN. Mut oon juutalainen vain, sa tarkoitathan?
Kulmia tuimistain Zeus, pilviennostaja, virkkoi: "Siin' älä viereen vinkumahan, huithaitturi, istu! Oot vihatuimpani ollut ain' asujoista Olympon. Ainapa mielees on viha, riita ja riehuva taisto.
Jos tuosta todistusta tahdot tarkkaa, palauta mielees ahneutemme muisto.» Näin hänen haastaessa, selkään häntä löi piru vitsallaan ja virkkoi: »Eespäin, sa parittaja! Tääll' ei naisten kauppa!» Ma jälleen liityin seuralaiseheni. Tulimme askelilla muutamilla nyt kielekkeelle kallioisen rannan. Sen päälle helposti me kiipesimme ja käyden oikeaan sen harjaa pitkin, ijäiset jätimme nää kauhun kuilut.
TASSO. Ens avun kiellätkö, kun koetella ma tahdon tarjottua ystävyyttä? ANTONIO. Ajallaan kieltäytäkin oikeaa on ystävyyttä, usein rakkaus saa aikaan vahinkoa, palvellen miel'alaa vaatijansa enemmän kuin hänen onneaan. Mun nähdäkseni nyt hyväks arvioit sen, mitä toivot sä kiihkeästi, sekä tahdot nyt vain mik' on mielees. Erehtyvä korvaa sen intoilulla, mitä voimista ja totuudesta puuttuu häneltä.
Niin, jumalaisist' oot vihatuimpani valtiahista; ainapa mielees on viha, riita ja riehuva taisto. Suuri jos on väki sulla, sen kai jumal' on joku suonut.
MACBETH. "Kies' siunaa!" huusi yks, ja toinen "amen!" Kuin nämä pyövelkäten' ois he nähneet. Kuunnellen heidän tuskaans', suustan' "ament'" En saanut, he kun sanoivat: "Kies' siunaa!" LADY MACBETH. Noin syvään älä tuota mielees paina! MACBETH. Mut miks en sanoa ma voinut "amen"? Ma siunausta tarvitsin, ja "amen" Kurkkuuni tarttui.
Hän lähti liikkeelle ja käydessämme hän lausui: »Miks niin olet mietteissäsi?» Tunnustin hälle sen. Tuo viisas mua näin varoitteli: »Mielees kaikki paina, mit' itsellesi vastaista liet kuullut, ja ota vaari nyt!» hän sormen nosti »naissilmän kaikki-näkeväisen, kauniin tuon sulosätehessä koska seisot, elosi kulun kuuleva oot hältä.»