United States or Guatemala ? Vote for the TOP Country of the Week !
Elä vainen, sulho rukka, Kiellä neittä kellarista, Elä aitasta epeä; Ei neittä ison koissa, Eip' on kielty kellarista, Tok' ei aitasta evätty. Puolusta neittäsi. Ellös meiän neioistamme, Ellös sie pahoin pielkö; Seiso seinänä eessä, Pysy pihtipuolisena, Elä anna anopin lyöä, Eläkä apen torua, Elä vierahan vihata.
Sanoi meiän Marjattainen, itse virkki, noin nimesi: "Kysy Ruotuksen kylyä, saunoa Sarajan-suista!" Piltti, piika pikkarainen, tuo oli nöyrä neuvottava, kärkäs ilman käskemättä, kehumattaki kepeä, utuna ulos menevi, savuna pihalle saapi. Kourin helmansa kokosi, käsin kääri vaattehensa, sekä juoksi jotta joutui kohin Ruotuksen kotia.
Piltti, piika pikkarainen, sanan virkkoi, noin nimesi: "Läksin kylpyä kylästä, saunoa Saraojalta, jossa huono hoivan saisi: avun ange tarvitseisi." Ruma Ruotuksen emäntä käet puuskassa käveli, liehoi sillan liitoksella, laahoi keskilattialla. Itse ennätti kysyä, sanan virkkoi, noin nimesi: "Kellen kylpyä kyselet, kellen aihelet apua?" Sanoi Piltti, pieni piika: "Kysyn meiän Marjatalle."
Mikäs meiän neitosien, Mikäpäs tytön minunki; Kun tunnen tuten eleä, Sekä kasvan kaunihisti, Kulkevi sana kylälle, Tieto toisehen talohon, Naivat sulhot naapurihin, Ottavat omille maille, Oman pellon pientarelle, Ison ikkunain näylle.
Sentä ei soita kanteleni, Ei iloitse ensinkänä, Soitto ei soita suosioksi, Laske ei laatuista iloa, Kun on huolista kuvattu, Murehista muovaeltu. Kant. Laulavat Lapinki lapset, Heinäkengät heittelevät, Hirven harvoilta lihoilta, Petran pienen pallehilta; Niin miks'en minäki laula, Miks' ei laula meiän lapset, Ruoalta rukihiselta, Suulta suurukselliselta.
Sanoi Iivana isäntä, Meiän kuulu kullan solki: "Jo on ruostui Ruotsin kullat, Saastui Saksan maan hopiat, En huoli hopehistasi, Kysy konna kultiasi, Kun kauan minua vainoit, Aivot päästäni alensit!"
Etsi nyt puusta puolisoa, Hae neittä haavikosta, Tyttöä petäiköstä, Männiköstä morsianta; Elä meiän neitosista, Talon kuulun kukkapäistä, Tästä suuresta suvusta, Laajasta lajiperästä. Elä pyyllä neittä pyyä. Elä pyyllä neittä pyyä, Oravalla morsianta, Eläkä vaskella valitse, Tinaisilla tieustele! Saat pyyllä pyhänpitäjän, Oravalla oikullisen, Vaskella valehtelijan, Tinaisilla tienkävijän.
Hyvätkö huuhtikirvehensä, Kaunihitko kassaransa, Jolla kaski kaaetahan, Lehto lyöähän kumohon?" Kutti, kiitti! Kun sie neittäsi näkisit, Kun sen käet käpäeleksen Meiän sulhon kättä vasten!" Kun sie neittäsi näkisit, Kun sen suu sopaeleksen Meiän sulhon suuta vasten!" Meiänp' oinas vallan otti, Meiän pässi päälle pääsi, Meiän karkasi karitsa."
"Näin kuusen kukkalatvan, Ja haavan halialatvan; Ison kuusen kukkalatvan, Emon haavan halialatvan." "Konsa sen kotihin tuomma!" "Illan tullen, päivän mennen, Karjan tullessa kotihin, Kylylöylyn löyhkätessä." Mipä paimenten olla? Mipä meiän paimenien, Kupa karjan kaitsijoien?
Niinmuodoin saataisiin meidän ja pöydän asemesta, ei meiän ja pöyän, vaan meitän ja pöytän.» C-merkkiä Juteini pitää aivan tarpeettomana niissä kielissä, joissa k:n ja s:n avulla saattaa merkitä c:n näitä vastaavia äänteitä.