Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Laulavat Lapinki lapset, Heinäkengät heittelevät, Hirven harvoilta lihoilta, Petran pienen pallehilta; Niin miks' en minäi laula, Miks' ei laula meiän lapset, Ruoalta rukihiselta, Suulta suurukselliselta? Laulavat Lapinki lapset, Heinäkengät heittelevät, Vesimaljan juotuansa, Petäjäisen purtuansa; Niin miks' en minäi laula, Miks' ei laula meiän lapset, Juomalta jyvälliseltä, Oluelta ohraiselta?
Minä olen tässä kylässä jokahisen kukka, Vaan kun tulee oma kulta, on kun tulisi tukkaan. Onkos vainen, onkos vainen minun kultani kaunis; Sinimarjat silmillä ja suu kuin punanauris. Kultani elää rallattaa ja elää niinkun rotta, Vaikka anto sormuksenki, ei tee koskaan totta. Meiän poika pohmelossa ryyppäsi kerran viinaa, Tuosta tottui juomariksi, joutui juomakirjaan.
Osalliset, onnelliset, Veralla verensä maksoi, Sametilla saunatiensä; Ei oo meiän veljeksissä, Ei meiän sisaruksissa, Maammon maion maksajoa, Emon koulun kostajoa. Maksankon marjoilla kesällä, Kostan koivun jältösillä; Ei marjat mitänä maksa, Maammon maitojen eholla; Ei ne kosta koivun jället, Kosta ei koulua emoni.
Ei ole kylässä tässä, Ei tämän kylän sisässä, Eipä vielä toisessana, Kuulu kolmannessakana, Sitä miestä meiän maalla, Karjalassa kaunokaista, Jonka sormukset sopisi, Rintaristi kelpoaisi, Sormihin tämän sorian, Rintahan ripiän neien; Minun on viejäni Wirossa, Saajani Savon takana, Kihlantuojani turussa, Vetäjäni Wiipurissa. Enmä huoli huitukoille.
Maku suussani makaapi, Haju herkusta hyvästä. Jos ma jaksaisin jutella, Saattaisin sanoilla näillä Ikävääni ilmoitella, Haastella haluni kaikki Tämän linnun liikunnosta, Mehiläisen meiän maalla, Olis kyllä kertomista, Sanomista sangen paljo, Vaan ei antane ajuni, Köyhä kieleni kykene, Niinkuin mielessän' menisi, Luonnossani lainehtisi.
Kun et itke itkettäissä, Itket toiste tullessasi, Kun tulet veikon kotihin, Kun löyät veikkosi verevän Vainiolle vaipunehen, Metsähän menettynehen. Itke, itke meiän neito! Kun itket hyvinki itke. Kun et itke itkettäissä, Itket toiste tullessasi, Kun tulet siskon kotihin, Kun löyät siskosi siveän Sotkutiellä sortunehen, Jääneen karttu kainalohon. Kutti, kutti, neito rukka.
Sanottihin tääll' olevan, Meiän neittä maanittaissa, Tätä pyytä pyyettäissä, Kiurua kosittaessa, Sata sarven kantajata, Tuhat tuojoa utaren. Sai tuo neiti tulleheksi, Kälkö kättä lyöneheksi; Yks' on Kyyttö kytkyessä, Karavarsi kahlehessa, Jok' on nuorin nostettava, Tervaköysin temmottava Lehmä läävässä lamana, Sairahana sarvinauta, Käätty sarvet sammalihin, Häntä pitkin lattiata.
YKSI KATSOJA. Jumalako ne loi? ne näetsen ovat tavallisia eläviä, mutta se kääntää meiän silmät, siksi ne näyttävät niin ihmeelliselle. TOINEN KATSOJA. Ei hän sitä oikealla voimalla tee. YKSI KATSOJA. Hän, näet, on luvannut sielunsa hitolle, joka nyt auttaa häntä aikanansa, vaan sitte muuttaa hänet samatekuin hän nyt nuo elävät. Ken tiesi nekin ovat ihmisiä. TOINEN KATSOJA. Ihmisiä!
Mitä tieät tehnehesi Teitkö murhan, vai varastit? Kun oot vangittu kovasti, Lyöty rautoihin lujasti; Kun on huulet rikki lyöty, Kaikki hattusi halastu, Oot kun oksalla orava, Käpy suussa kääntelevä. Meiän kuulusa kuningas, Majasteetti maan isäntä!
Iivana iso isäntä, Meiän kuulu kullan solki, Siitä suuttui, siitä syäntyi, Kovin suuttui ja vihastui, Pani pyssyt pyykämähän, Umpiputket ulvomahan, Avokurkut ammomahan, Jalot jouset joikumahan, Alla Wiipurin vihannan, Alla suuren Suomen linnan.
Päivän Sana
Muut Etsivät