United States or Spain ? Vote for the TOP Country of the Week !
Emo antoi sukkulaisen, Käski kangasta kutoa; Kuo en kangasta, emoni Varsi vaipuisi pahaksi. Veikko antoi paperipankon, Ja käski kirjottamahan; Enmä taia kirjotella Mustuis kaunoset käteni. Sisko antoi silkkineulan, Käski ompeluksillehen; Enmä lähe ompeluille Sormet kultaiset kuluisi.
Sellaiset puheet kulkivat kylässä ja niin ajatteli moni köyhtynyt ja viheliäinen talonpoika. Ja usiammat puhelivat keskenänsä näin muodoin: »Josma vaan tietäisin, kuinka saisin asian toimeen, enmä paljo huolisi mitä lopuksi tulleekin. Jos ei muutoin auta, olisin mä nyt heti valmis kirjoittamaan itseni perkeleelle, että vaan pääsisin peloistani ja rahaa saisin kylliksi.
Eipä taatto tullutkana. Neitonen kujertelevi, Vyövaski valittelevi, Sulkkuparran suun e'essä, Kultaparran parmahilla. Näki maammonsa vesillä, Maammon laivan lainehilla: "Tules maammo lunnahille, Oman lapsesi otolle!" "Enmä joua tyttö raukka! Siika kultanen kutevi, Kultaisissa kupluskoissa." Eipä maammo tullutkana.
Kysyttelin, lausuttelin "Lähetkö neiti vellolleni, Kumpaliksi kullalleni?" Neiti varsin vastaeli: "Minä miessä vellosesi?" "Paimenena velloseni." "Enmä lähe paimenelle Pah' on paita paimenella, Ei saata sivussa maata, Alla leuan lämmitellä, Alla kainalon asua." Etsin neittä vellolleni, Kumpalia kullalleni. Löysin neitosen lehosta, Hienohelman heiniköstä.
Näki siskonsa vesillä, Siskon laivan lainehillla: "Tules sisko lunnahille, Oman siskosi otolle!" "Enmä joua sikko raukka! Lahna kultanen kutevi. Kultaisissa kupluskoissa." Eipä sisko tullutkana. Neitonen kujertelevi, Vyövaski valittelevi, Sulkkuparran suun e'essä, Kultaparran parmahilla. Näki minnänsä vesillä, Minnän laivan lainehilla: "Tules minnä lunnahille, Nato raukkasi otolle!"
Vaan elä sure sukuni, Kaihoa lajini kaunis; Enmä silloin suohon sorru, Enkä kaau kankahalle, Kun minä sotahan kuolen, Kaaun miekan kalskehesen. Soria on sotainen tauti, Soria sotahan kuolla, Hemme miekan helskehesen:
Eipä neiti mennytkänä, Tuon neiti sanoiksi virkki: "Enmä Päivälle menisi, Päivä se pahantapainen Kesän vaivavi varilla, Talven paahtoi pakkasella; Heliälla hein'ajalla Antoi ainoiset satehet, Kallihilla kaur'ajalla Teki pouat ponnettomat."
Enmä tuotana totellut, Panin reiteni re'eksi, Varpahani valjahiksi, Kannat kaploiksi asetin, Selkäni sepäpajuksi, Olkapään ohjaksiksi; Vierin veikon pellon päähän, Veikon koirat haukkumahan: "Ei täällä sinun kotisi, Tääll' ei synnyntäsiasi." Enmä tuotana totellut, Vierin veikkoni pihaan, Veikon lapset vastahani: "Mitä toit täti tuomisia?"
Niinp' on kaaso kengitetty, Kun on kelkka talloitettu; Niinp' on kaason silmät päässä, Kun harakan pakkasella. Kaason istunta. Kun istut, hyvinki istu; Istu puhki puinen penkki, Halki lautainen lavitsa, Seinät sienille märännä, Katso halki harjahirsi. Enmä istu penkillänne, Enkä seiso sillallanne; Istun hieprahelmoillani, Seison kenstikengilläni.
Kunp' olutta tuotahisi, Viinoa ve'ettähisi, Ehkä jalka jaksaisiki, Saisin penkiltä peräni. Enmä lurjus liene'känä.