Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. toukokuuta 2025
Toinen rahtilainen jatkoi: »Ka mikäpäs siinä auttoi, kun vaatteet olivat väljät... Se näet tuo laihan miehen lihottaminen tulee niin kalliiksi, että ennen sitä sipaisee vaatteista liikaa pois.» »Mutta tuleehan niistä vielä Ihalaisellekin sopivat, kun laihduttaa tätä Ihalaista», kuului eräästä sopesta.
"Mikäpäs siinä, käydäänhän me taas ja ystävällisiähän ne ovat, kun ovat sinunkin saaneet noin ystävälliselle tuulelle." "Niin, niin, elä sinä pahastu ... eihän meillä puutetta ole, on jyviä... Mutta onkohan Kalle antanut Punille kauroja? Punille pitää antaa kauroja, se on niin hyvä hevonen, niin hyvä, että eihän me, mamma, Punia hukata, vaikka paljonkin saataisiin se on niin hyvä.
Mikäs meiän neitosien, Mikäs meiän neitosien, Mikäpäs tytön minunki; Jos ei naia naapurihin, Tahi ei taammaksi tahota Olen ilmanki ikäni, Tyttönä ison tykönä; Tiivi on tyttönä eleä, Nätti olla neitosena, Ei oo huolta huhmarelle, Miehen vaattehen varua. Kolme kaunisa.
Lopulta sanoi Kenonen suoraan: »Ka jos se nyt niikseen kerran tulee, niin mikäpäs siinä on esteenä!» Mutta rentonaan hän lopetti: »Mutta tänne Murron korpeen vaan ei Kenonen hautaannu kuuna päivänä ... ei lempo soikoon hautaannu. Mutta kirkonkylässä on se entinen Puniinin talo tyhjänä!
Hyvinkö sinä muuten siellä viihdyit? ... mikäpäs siinä iloisessa maailmankaupungissa, tietäähän sen, jos olit entistä poikaa. Mitenkä niin entistä poikaa? Ei mitään, ilman minä vain leikillä ... joko opit kielen miten? Ymmärrän minä kaikki ja puhunkin tavallisesti. Sinä otit tunteja? Otin tunteja, ja sitä paitsi oli minulla jokapäiväistä harjoitusta. Asuitko perheessä? Asuin omassani.
"Mikäpäs se lienee, vaan mitäpä se parkumalla paranee. Kyllä osaisin syödä, kun olisi syömistä", sanoi Juuse. "Eikö se tunnu hyvin hankalalta, kun on kova nälkä?" kysyi taasen muija.
"Mitenkäpäs minä muuten sanoisin kuin muutkaan", sanoi Hilta hymyillen. "Eihän toki! Niin sievä ja soma tyttö kuin sinä meidän herttainen Hildamme." "Mikäpäs sievä ja soma minä olen. Samallaisella työkirveellä tehty kuin muutkin... Joka lantiksi lyödään, se lanttina pysyy." "Ei. Kyllä meidän sievä Hiltamme osaa sanoa oikeinkin.
"Millaista on tie?" "Hyvää on tie Nikolai Jeremeitsh. Likaista on vähäsen." Talonpoika puhui hiljaa ja verkalleen. "Mitenkäs muija jaksaa?" "Mikäpäs hänen on jaksaessa?" Talonpoika huokasi ja astui askeleen. Nikolai Jeremeitsh pisti kynän korvansa taakse ja niisti nenäänsä. "Mille asialle tulit?" kyseli hän edelleen, pistäen kirjavan nenäliinan taskuunsa.
No mitä siinä vielä tingit!... Ala manata ja annakin semmoiset rapsut jotta tuntuu! Ka mikäpäs tässä minun auttaa ... kun kerran virka vaatii, niin jos sitten tulisitte koko roikalla vastaamaan... Tottapahan sitten tuomari sanoo, miten asia päättyy! Tästä tulee kova ja ankara juttu ... kova ja ankara juttu nousee nyt seurakunnassa... Kyllä siinä monen talot menevät nurin!
Mikäpäs olisi, ettei hän voisi kävellä muualla, pitäkööt siltansa, aivan kai se saman hänelle teki melkein saman. Miksei hän voisi esimerkiksi kulkea tietä pitkin tuonne niemelle päin, metsän halki, oli sitä raikasta Jumalan luontoa ja ilmaa sielläkin, ja siellä sitä vasta olikin.
Päivän Sana
Muut Etsivät