Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Hän ei enää ollut ja mitenkäpäs olisikaan ollut ihan se sama välitön, mikä ennen. Hänessä oli kuin halkeamia, oireita henkisestä ja ruumiillisesta rappeutumisesta. Oli jotakin kulunutta ja hervonnutta, oli jotakin muutakin. Minua oli hänessä aina viehättänyt hänen viattomuutensa, sielullinen puhtautensa, avoin suora katseensa, puhtaat piirteensä.
Kun syytetty astui oikeuden eteen, tuomari kalpeni äkisti, horjahti eikä saanut sanaa suustaan; ryyppäsi vettä, valitti kuumuutta ja langetti tuomion rikollinen kuritushuoneeseen. Niin, tietysti sinne, taikka hulluinhuoneeseen, taikka koskeen syysyönä mitenkäpäs muuten? Sama vanha roskajuttu, vanha valhe!
"Mikä," huudahtivat naiset yhteen ääneen, "mikä? käärmekö?" "Niin justiinsa käärme," myönsi Pekka myhäillen. "No, mutta mitenkäpäs se kuolleena olisi Annia purrut," arveli Tiina? "Siinäpä se juuri temppu onkin," vastasi Pekka, "eikö tuo liene koko hätä ollut eukkoväen hätäilyä ja Anni pelkästä säikähdyksestä parahtanut?" "En, en!
Kanniaisen nuorten miesten isä oli Viaporissa sovittamassa rikostansa, tuosta ei ottaneet pojat ojentuaksensa, ei parantuaksensa, vaan monta kertaa hurjempaa ja rikoksellisempaa elämää viettivät he kuin heidän isänsä oli koskaan viettänyt mitenkäpäs muutoin, sillä eipä heille oltu parempaa opetettukaan.
Kunpa saisi tuommoisen kuin oli varsa Pietilän isännällä! Kunpa saisi mutta mitenkäpäs sen sai!" Sitä mietti Simolan Pekka melkein päänsä puhki koko kesän. Viimein hän keksikin keinon. Hän näet tarjosi Pietiläiselle koko torppansa varsasta ja eläkkeestä. Nauraen suostuikin Pietiläinen kauppaan, mutta käski Pekan ensin ajattelemaan asiaa "kahdesti päänsä ympäri."
Se on pääasia että opista otatte vaarin. Se on pääasia se." Viimeisen lauseensa Dampbell lausui erinomaisella painolla ja katsoi Tapanin silmiin, mitä se siihen vaikutti. "Mitenkäpäs muuten", kuului Tapanin suusta hieman katkonainen murahdus, josta kuitenkin kuului salainen vastenmielisyys, sillä koko Dampbellin puhe tuntui hänestä olevan vaan kunnioitusta tavottelevaa laatua.
"Mitenkäpäs minä muuten sanoisin kuin muutkaan", sanoi Hilta hymyillen. "Eihän toki! Niin sievä ja soma tyttö kuin sinä meidän herttainen Hildamme." "Mikäpäs sievä ja soma minä olen. Samallaisella työkirveellä tehty kuin muutkin... Joka lantiksi lyödään, se lanttina pysyy." "Ei. Kyllä meidän sievä Hiltamme osaa sanoa oikeinkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät