Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Vaan olkoot nyt puhumatta, sanoi Viija ja vähän aikaa ajatuksissaan istuen jatkoi: Taivutko Liisa siihen tuumaan, jos päätetään, ettei meidän ystävyys saa vasta niin mennä. Sano sinä minulle kaikki, mitä ajattelet ja tiedät, ja minä sanon sinulle. Jo toki oikeinkin mielelläni, vakuutti Liisa. Hyvä sitten, sanoi Viija. Minua on nyt häiden aikana vaivannut ikävä mieli monelta puolelta.
Näissä mietteissä hän seisoi siinä kauhistuen, ikäänkuin olisi joku pahantekijä, ja vastasi viimein: "Kiitos kysymästä; enpä ole tiennyt mitään siitä, että sinuttelemme toisiamme. Tahdotteko mitä?" "Hohoo, kuinka ylpeitä ollaan! En minä sinua syö, saatathan oikeinkin vastata. Miksi sinä niin äreä olet? Mitä?" "En minä äreä ole, en tahdo tehdä kellekään pahaa, olenhan vain tuhma tytön pahainen".
Tienrakennus kai nyt pian loppuu täällä? Minulta on jo loppunut. Loppui eilen. On sitä ollutkin kotvaksi aikaa. Vaan, jumalan kiitos, se loppui kuitenkin. Ja te olette siitä niin ylen iloissanne. Niin, olen oikeinkin! Noo, mutta sen minä sanon Mitä niin, rouva? Että se ei ole enään juuri kauniisti, herra Borghejm. O hoo? Miksikä ei?
"Niin, niin, kyllähän sinulla on oikeinkin siinä asiassa", arveli Tahvo, "ja kyllähän se tosiaankin olisi hyvin harmillista, jos talo joutuisi vierasten käsiin; mutta mitä minun sitte pitäisi tehdä, että kaikki lapseni voisivat saada yhtä paljon, sillä kaikki ovat ne minulle yhtä rakkaita, joskin mieluummin soisin, että talo joutuisi vanhimman poikani Juhon käsiin.
Vaan minä arvaan, että ethän sinä raski lähteä, jos Hintti kirjoittaisi tai laittaisi hyvän sanoman. No näin meidän kesken puhuen, saatanhan sen sanoa oikeinkin, että niinpähän se mahtaisi olla... Mutta eihän se ehken tuostaan korjaudu. Lähetkö sitten varmaan, jos ei mitään hyvää kuulu, tutkaisi Pekka. No sitten lähtään. Pidätkö puheesi? Siitä se ei saa muuttua, sanoi päättävästi Matti.
"Mitenkäpäs minä muuten sanoisin kuin muutkaan", sanoi Hilta hymyillen. "Eihän toki! Niin sievä ja soma tyttö kuin sinä meidän herttainen Hildamme." "Mikäpäs sievä ja soma minä olen. Samallaisella työkirveellä tehty kuin muutkin... Joka lantiksi lyödään, se lanttina pysyy." "Ei. Kyllä meidän sievä Hiltamme osaa sanoa oikeinkin.
No, no, sanoi hän, kun Uuno pani sanomalehden penkille, voihan sinulla sentään olla jotain oikeinkin. Onhan tämä Suomenmaa. Laivaan ne pitäisi kaikki, ja Ruotsiin! jatkoi Uuno, mutta myönnytyksen johdosta ihan jo leppyneellä äänellä. Mitä ihmeitä ne täällä tekevät, jos ei heille suomi kelpaa! Mokomatkin herrat! Heh!
Päivän Sana
Muut Etsivät