Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Mutta isäntä ei peljännyt, ei ainakaan nyt, sillä viinan voimalla täytetty kurikka oli taskussa pelkoa estämässä. "Hoi, Kalle!" huusi hän kartanolle ajettuaan. "Punia riisumaan ja hae kauroja eteen. Pitää nyt Punille antaa kauroja, se on niin hyvä hevonen, etten minä sitä anna, en mistään hinnasta... Joko olette kylpeneet?" "Jo on kylvettynä", sanoi Kalle, joka vasta oli portailla tulossa.
Hetihän tässä jo tulee kahvikin, odottakaahan nyt vähäisen! Minä teidän kahvistanne viis'!... se karaa vatsaan. Juon tuosta lasini tyhjiin. Mitä te sillä tarkoitatte? Olin vähällä unohtaa sanoa, että minulla nyt onkin sellainen tamma, joka pystyy vetämään vertoja vaikka teidän Punille. Se on valhe, se! Tulkaa katsomaan, ellette muuten usko! Hevonen on ... ja hyvä! Ostin sen tuonaan markkinoilta.
"Voipas, perhana, kun ei jouduttu ennen! No, panehan kauroja Punille ja käske renkien tehdä hyvä ape. Tuo sitte tavarat huoneesen." Kaisa oli vastaan ottamassa ja ohjasi kaupunkimiestä menemään kamariin, kun näki että se on vähän eri tuulella. "No, elä sinä, mamma, pahastu, jos minä vähä noin viivyin ... niin, viivyin minä ehkä, en tainnut kylvyille joutuakaan."
"Mikäpäs siinä, käydäänhän me taas ja ystävällisiähän ne ovat, kun ovat sinunkin saaneet noin ystävälliselle tuulelle." "Niin, niin, elä sinä pahastu ... eihän meillä puutetta ole, on jyviä... Mutta onkohan Kalle antanut Punille kauroja? Punille pitää antaa kauroja, se on niin hyvä hevonen, niin hyvä, että eihän me, mamma, Punia hukata, vaikka paljonkin saataisiin se on niin hyvä.
"Voi tokiinsa! Onko siellä ketään nostamassa?" "Meni sinne Nykälän miehet ... vaan mitään siitä isä..." "Niin kylläkin, isä! Jää tänne, minä menen ilmoittamaan", sanoi Kaisa. Vaan ovea avatessa tulikin isäntä ulkoa ja Kallen huomattuaan kysyi: "Mitä, mitä se Kalle täällä ja Punia ei näy?" "Niin, Punille kuuluu tulleen vähä vahingota", sanoi Kaisa.
Vai mitenkä, mamma?" "Ei toki me Punia anneta. Mitäs vielä." "Niin, sitä minäkin. Vaan onkoon sille Kalle antanut kauroja ... minä lähden käymään... Punille pitää antaa kauroja." "Elähän sinä liiku minnekään, kyllä minä menen", sanoi Kaisa, sillä hän ei suonut, että rengit pääsevät hänen miehensä lapsellisilla puheilla nauramaan. Kaisa meni tupaan kysymään Kallelta, joko hän oli käynyt aitassa.
Mielellään isäntä rupesikin ja puheltuaan taas siihen loppupäätökseen, että Punille pitää antaa kauroja, nukkui hän ja alkoi kuorsata niin että vuode tärisi. Kaisa sammutti valkean, meni toiselle vuoteelle ja pani korvansa pään alusta vasten, toiselle asetti kätensä, jotta saisi nukkua kuorsaamiselta, sillä se oli näin kaupungissa käynnin jälkeen hirmuisen kovaa, paljo kovempaa kuin muulloin.
Päivän Sana
Muut Etsivät