United States or United Kingdom ? Vote for the TOP Country of the Week !
Juoksin tahallani, tuodakseni teille tiedon niin pian kuin mahdollista. IMPI. Tuliko hän? SOHVI. Kuulkaa sitten, kun minä kerron. Ehkä mä saan istuutua sentään. IMPI. Istu vaan. SOHVI. No, niin. Minä menin rantaan. Kävelin, kävelin siellä kauan aikaa edestakaisin, mutta laivaapa ei tullutkaan. IMPI. Mitä sitte turhia loruatkaan. SOHVI. Odottakaahan toki. Kärsivällisyyttä!
Mutta kun hän pääsi niin etäälle, ett'ei matami häntä enää nähnyt, muuttui hänen muotonsa kokonaan; kavala hymy, jolla hän äsken oli maustanut sanojansa, katosi, silmissä piilevä pahuus leimahti ilmi, hän puristi nyrkkiä ja mutisi puoliääneen: "niin, niin, odottakaahan vain te, koko rosvojoukko!" Pihalla Burströmin huvilan edessä seisoi pikku Miia Jonson odotellen.
Mattikin seisottui katsomaan... Olivatpa siinä nyt yhtä suoraan osanneet hakata ... niin että tahtoi päätä pyörryttää... Ville käski likempää katsomaan. Elkäähän menkö, rukoili Liisa ja istuutui kiireesti tiepuoleen. Odottakaahan ... minä ... elkäähän ... eihän sitä avojaloin ilkiä. Antaa sen jäädä siihen kenkiään panemaan ... lähdetään me vain, sanoi Matti Villelle.
Kylmä väristys vieri läpi Pekan selkärangan. "Odottakaahan hetkinen vielä", sai Pekka sanotuksi, nousten kiireesti tuoliltaan. "Minä kokoan ensin vähän rohkeutta". Hän huomasi hymyn nousevan tohtorin kasvoihin. "Minä käyn kiireen kautta kaupungissa ja palaan parin tunnin päästä. Minun nimeni on ... on ... on." Kauhistus ja kuolema! Hän ei muistanut enää nimeänsä.
Heillä ehkä on kiireisiä asioita. Kaikki tahtovat päästä määräpaikkaansa ajoissa.» Miss Norman nykäytti niskaansa: »Koneessa männän varsi on vääntynyt propellinsiipi on katkennut. Mistä minä tiedän? Ei auta! Laivan täytyy palata satamaan. Minä en voi sille mitään.» Hän levitti viattomasti käsiään ja aikoi jo lähteä laivankannen alle. »Odottakaahan hetkinen vielä, miss Norman!
Kun Isolde kuuli nämä sanat, jotka hän yksin saattoi ymmärtää, peitti hän kasvonsa viitallaan ja nousi mennäkseen. Mutta kuningas pidätti häntä: "Odottakaahan vielä hetkinen, Isolde ystäväni, jotta kuulisimme kaikki hänen hullutuksensa. Mihin ammattiin kykenet narri?" "Olen palvellut kuninkaita ja kreivejä." "Osaatko todellakin metsästää koirilla ja linnuilla?"
Hetihän tässä jo tulee kahvikin, odottakaahan nyt vähäisen! Minä teidän kahvistanne viis'!... se karaa vatsaan. Juon tuosta lasini tyhjiin. Mitä te sillä tarkoitatte? Olin vähällä unohtaa sanoa, että minulla nyt onkin sellainen tamma, joka pystyy vetämään vertoja vaikka teidän Punille. Se on valhe, se! Tulkaa katsomaan, ellette muuten usko! Hevonen on ... ja hyvä! Ostin sen tuonaan markkinoilta.
»Odottakaahan, kun me ryhdymme ohjaksiin», sanoivat maalaisliittolaiset mr Calvin lausui ne sanat meidän asunnossamme Pell-kadulla. »Katsokaahan niitä valtioita, jotka ovat joutuneet meidän käsiimme. Teidän sosialistien tukemina me panemme ne veisaamaan toisella äänellä, kunhan olemme ehtineet ryhtyä virkojamme hoitamaan.»
Nyt tahdotaan taas morsianta ulos ja hänen pukunsa on tuommoisessa epäjärjestyksessä. LOTTA. Istu tähän tuolille, Johanna, niin laitamme kaikki kuntoon jälleen tuota pikaa. KATRI. Kuinka ne pauhaavat. Odottakaahan siellä nyt siunaama hetki ja olkaa hiljempaa. Kyllä meitä vähemmälläkin saatte nähdä. No, ehkä se jo kelpaa. Kunhan on vähän sinnepäinkin. Lähdetään jo. Eläköön-huutoja kaikuu.
Mutta kreivi ei häntä kuullut; hän seurasi silmillään vain tuota tuntematonta naista, joka yhdellä hyppäyksellä oli taas noussut luistimilleen ja riensi pois. Hänestä tuntui kuin hän olisi ennenkin nähnyt nuo kasvot ja tuon vartalon; Vähäkyrön metsien udutar johtui yht'äkkiä hänen mieleensä. Ester! huusi hän hänen jälkeensä, Ester Larsson, odottakaahan toki, että saamme teitä kiittää!