United States or Vanuatu ? Vote for the TOP Country of the Week !
TOPRA-HEIKKI. Ja minä kun niin lupasin toimittaa apua. Rahaa sekä rohtoon että ruokaan. Eikö Silja sanonut, että: »sen verran oli siihenkin luottamista». ANTTI. Voi veikkonen! Ymmärtäähän Silja, ettei sinulla ole, mistä laitat. TOPRA-HEIKKI. Minäpä toimitan; minä hankin vaikka kiven kolosta. Odotahan siunaama hetki vaan. Ville saa rohtoja, ja leipää saatte kaikki.
»Lähtäänpä kysymään, että onko se ihan totta.» »Elkää tuoko, vastikäänhän se oli minulla», sanoi Alma tuskaisesti, »antakaa minun nyt olla rauhassa edes siunaama hetki, kun näette, kuinka heikko ja voimaton tänä päivänä olen.» Miina kääntyi takaisin, mutta Helmi, joka iloisesti oli hyppinyt ja jokeltanut hänen käsivarrellaan äitiä nähdessään, rupesi itkemään.
"Hohho, se on hyvää, kun kovin janottaa!" Sanottuna Torstaina käyskenteli kapteeni talossa tavallista hiljaisempana ja harvapuheisempana. Ei yhtä ääntäkään hänen suustaan kuulunut heidän päivällistä syödessään aina siitä asti kun hän pöytään istui ja siihen, kun äkäisenä pöydästä nousi ja raskain akselin nousi portaita ylös nauttiakseen ruokalepoa edes siunaama hetki.
Mieluummin hän kuoleekin tänne muitten kanssa kuin jää yksin... Ja hän aivan kuin säikähti, kun joku sanoi nyt muistavansa varman keinon, miten osaavat kotia. Oli käänneettävä vaatteet nurin! Ullalla tuli kiire kääntämään vaatteensa, ettei jäisi muista. Ei ollut kuin siunaama hetki, kun hän oli apposten alasti. Hän kiskaisi paitansa hätäisesti nurin, niin että se repesi siinä kiireessä.
Ja tuossa hän nyt seisoo, Jumalan siunaama mies, lapsi sylissään. Mutta päätä huimaava rinne on Ellulla nyt laskettavana alas joen rantaan, ja pian hän lähtee ankaraan laskuun. Ehdottomasti pääsee kauhun parkahdus katsojain rinnasta, kun hän sydäntä viiltävällä vauhdilla kiitää alas lumista jyrkkää rinnettä. Puolivälissä rinnettä on parin sylin levyinen kuilu, ja juuri sitä kohti laskee mies.
Käämejä syntyi ja lennähteli vasuun tuon tuostakin ja taas. Niin että se kävi kuin ennenkin ja vielä vähän paremmin, sillä Elsa koetti parastaan joutuakseen. Pitkäänkö siinä meni, ennen kuin vasu oli partaitaan myöten pulleita käämejä, ei kuin siunaama hetki. Eikä olisi kauan kaakastellut, vaikka olisi pyöräyttänyt käämille viimeisetkin vyyhdit.
Ja pyytäkää odottamaan siunaama hetki, minä pistän päälleni. MARTHA. Parhaasen siivoon te nyt tulittekin. Käykää edes tuonne pastorin kammariin siksi aikaa, kun saan täällä huonekalut paikoilleen. TEUVO. Enkö minä saa jäädä tänne? Vai olenko tiellä? MARTHA. No, eipä justiin. Jos herra on hyvä ja istuu tuonne sohvaan. TEUVO. Kyllä. No, ja mitenkä täällä on jaksettu muuten?
Nyt tahdotaan taas morsianta ulos ja hänen pukunsa on tuommoisessa epäjärjestyksessä. LOTTA. Istu tähän tuolille, Johanna, niin laitamme kaikki kuntoon jälleen tuota pikaa. KATRI. Kuinka ne pauhaavat. Odottakaahan siellä nyt siunaama hetki ja olkaa hiljempaa. Kyllä meitä vähemmälläkin saatte nähdä. No, ehkä se jo kelpaa. Kunhan on vähän sinnepäinkin. Lähdetään jo. Eläköön-huutoja kaikuu.
Sillä samaan aikaan nousi hiljaa musta pilvi tuomiokapitulista. Rovastin syytöskirja oli, näet, jo saapunut tuomiokapituliin ja tuomiokapituli pohti asiaa. Silloinen arkkipiispa, vallesmanni Kaksinaisen eno, Taivainen, oli ruumiillisessa suhteessa kohtalaisesti Herran siunaama mies. Uskonsuunnaltansa hän oli lainmies.