Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Kakstoista kertaa Mun löylytit, ja joka yö sen jälkeen Uneksin taisteluista välillämme: Kypärit irti, maassa siinä maattiin, Käs' toisen kurkussa, kun havahdin ma Ja tyhjäst' aivan puolikuoliaana. Oi, Marcius, vaikk' ei riitaan Rooman kanssa Syyt' olis meillä muuta kuin maanpakos, Aseihin kaikki kakstoist'-ikäisestä Ja seitsenkymmen-vuotiaaseen nousis.
Rohkenen sulkeutua suosioonne. VOLUMNIA. Kunnon Menenius, Marcius, minun poikani, lähenee. Junon tähden, älkää meitä viivyttäkö! MENENIUS. Haa! Tuleeko Marcius kotiin? VOLUMNIA. Tulee, kunnon Menenius, ja suurimmat kunnianosotukset ovat hänen osakseen tulleet. MENENIUS. He, Jupiter, ota lakkini ja kiitokseni! Heleijaa, Marcius tulee kotiin! MOLEMMAT ROUVAT. Niin, hän tulee.
Sotur' olit Sa Caton henkeä, et hurjan julma Vain iskeissäs, ei, jyrisevä äänes Ja katsees tulinen sun vihamiehes Niin vapisemaan sai, kuin koko mailma Värissyt olis kuumeissaan. 1 SOTAMIES. Kah! LARTIUS. Marcius! Pelastus hälle taikka surma meille! Viides kohtaus. Katu Coriolissa. 1 ROOMALAINEN. Tän minä Roomaan vien. 2 ROOMALAINEN. Ja tämän minä.
"Ja minä täytän tämän tuomion", lausui Diocletianus, omalla kädellään pistäen kuoliaksi kansan tuomitseman päällikön. Tämän kiihoitetun huudon keskellä joutui Marcius saapuville, tuoden Manlion kirjoittaman käskyn, ja tietämättömyydessään siitä, mitä juuri oli tapahtunut, antoi hän valtuuskirjeensä Diocletianolle. "Mikä mies tämä on?" kysyi Diocletianus Mesembriolta. "Carinon parran-ajaja."
Mi hätänä, kun kautta kaupungin te Rääkytte reimaa senaattia vastaan, Mi jumalia likinn' ohjaa teitä Ja toisianne syömäst' estää? Mikä On tarkoitus? MENENIUS. Asettaa viljan hinta. Sanovat: viljaa kaupungiss' on kyllin. MARCIUS. Ne hirtehiset! Niin vain? Takan luona He istuvat ja Capitolin toimet He tietävänsä luulevat, ken nousee Ja kuka sortuu; puolueita luovat Ja avioita; puoltaan vahvistavat.
Jupiterkin Jos tuolta pilvist' ennustellen lausuis: »Se totta on», hänt' enemmän en uskois Kuin sua, jalo Marcius. Suo mun kiertää Käsvarteni sen ruumiin ympär', johon Sadasti vahvan peitseni ma särjin, Peloittain kuun sen pirstaleilla! Miekkan' Alaisinta nyt halaan; lempes kanssa Yht' uljaast', innokkaasti nyt ma painin Kuin maineenhimon voimall' olen koskaan Miehuuttas vastaan taistellut. Haa!
1 SENAATTORI. Ei, eikä yhtä. Ken teitä säikkyis vähemmän kuin hän, Ja se on vähän kyllä. Kuulkaas rummut Kokoovat nuorisomme; ennen muurit Me murramme kuin tänne salpaan jäämme. Ei lukoss' ole porttimme, ne korsill' On salvatut vaan, itsestään ne aukee. Aufidius on se. Kuulkaas, Kuin rehkii hän ja armeijaanne pirstaa! MARCIUS. Oo, niiks' on tullut! LARTIUS. Melu tuo se olkoon Nyt oppaamme.
COMINIUS. Tulimme tappelussa tappiolle Ja peräydyimme hyväss' aikehessa. MARCIUS. Mik' asema on heillä? Millä siivell' On ydinväki? COMINIUS. Eturiviss', arvaan, On antiaatit, heidän valionsa; Aufidius, heidän toiveidensa ylpeys, Heit' ohjaa.
Ett' omat tyttärenne raiskataan, Sulataan kattolyijyt kiireillenne, Vaimonne teidän nähden häväistään, MENENIUS. No, mikä nyt on, mikä? COMINIUS. Templinne poltetahan pohjaa myöten, Ja teidän rakkaat etu-oikeutenne Ne kairan reikään nalkitaan. MENENIUS. Mik' ompi? Työn kauniin teitte, pelkään mä. Mik' on? Jos Marcius yhtyy volskilaisiin, COMINIUS. Jos!
Mitenkä parhaaks näet, koska tunnet Sa maasi vahvat sekä heikot puolet, Ja Rooman portteja sä jyskytä, Tai syrjämaille huimana sa syökse; Peloita ensin, sitten ruhjo! Tule, Nyt esitän sun niille, joille hankkees On mieleinen. Tuhansin tervetullut! Nyt suuremp' olet ystävä, kuin ennen Olitkaan vihamies; niin, Marcius, Ja se on paljon. Kätes! Tervetullut' Tämäpä kummallinen muutos!
Päivän Sana
Muut Etsivät