Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025


Tuskinpa ajatelleetkaan heitä koskaan. Emme koskaan myötätuntoisuudella. Me, joilla on ollut "kullat ja maat, mannut" Meillä on ollut kädet sulettuna. Ja sulettuna sydänkin. Voihan siis ehkä ajatella olevan luonnollistakin, että he eivät panneet henkeään alttiiksi pelastaakseen pikku Eyolfia. Otapas ajatellaksesi, Alfred. Oletko varma, että että meillä itsellämmekään olisi ollut rohkeutta siihen?

Maat ja mannut säteillänsä Kattaa päivä kulta, Poikanenkin neideltänsä Oottaa lemmentulta. Ja tyttöparvi nurmella Aamulla istuu varhain, He nauttii lemmen riemua Kuin kukin taitaa parhain. Nuorukainen, laulun luoja, Kaukaa katsoo tuota, Sinilasit silmää suojaa Tokko kyynel vuotaa? Hän haikeasti katsastaa Ylitse "murheen vuorten", Kun ei voi käyttää riemua Seurassa muitten nuorten.

Juho itse ajoi mannut hänelle ja kaikki väki kutsuttiin häntä katsomaan. Hän ei ensinkään peljännyt, vaan istui jäykkänä ja suorana kaikkien ihailtavana. Silmät ja suu olivat äitin, mutta tuo leveä otsa ja voimakas leuka olivat isältä. Pekka huusi eläköön ja kaikki muut yhtyivät siihen; sehän oli pieni perintöruhtinas, joka vapaehtoisesti valittiin.

Kansa tunsi kipeästi kurjuutensa, vaan ei voinut sitä ahkeruudellaankaan auttaa. Senpä vuoksi riemulla tervehdittiin sitä uutista, jonka Mahikkalan pappi saarnastuolista eräänä pyhänä kuulijoilleen kertoi, että Mahikkalan mannut ja mantereet olivat nyt oston kautta tulleet Suomen kruunun haltuun. Aivan toiselta tuntui kirkkomiehistä ilmakin, kun he kirkosta tulivat.

Senkö vuoksi olemme niin monta penikulmaa samonneet kotiseuduiltamme ja kärsineet kaikenlaisia vaivoja ja vastuksia, että häpeällisesti palaisimme sinne takaisin, laukaisematta kertaakaan kivääriämme, kun vihollinen sillä välin vie meiltä maat ja mannut! Miksikä laukkailemme ympäri maata kuin ajetut jänikset vihollisen meitä pilkatessa ja nauraessa.

Eikö mielesi tekisi Haltijaks' oman talosi? ANJA. Omanko taloni, lausut? KULLERVO. Käy keralla, lähtekäämme, Niin sulle käsillä näillä Valloitan komean konnun Tapion sini salossa, Rannalla kalaisen järven. ANJA. Kerallas'! salossa konnun! Mulle valloittaisit? niinkö? Kullervo, oletko houru? KULLERVO. Tällä miekalla jalolla Minä Untamon kukistan, Maat, mannut omistan itse.

Sen nyt kuulin, ja kuin kannun Murskaksi tässä lyön, Niin vannon, maat ja mannut, Kaikki, kaikki pois myön. Jaan ne kaikki maailmalle, Köyhät leipää tarvitsee, Kansa uskonvapautta, Hengen valoo himoitsee». Lausui, poistui, tieltä kaikki Kahden puolen hajautti, Sanat Petrus Valdolaisen Päihtyneetkin havautti.

Usein, kun on Hurtta poissa, kaksin istuvat he illoin muinaisissa muisteloissa; Pirkko paljon haastaa silloin ajoist' entisistä, jolloin toisin täällä juhlittihin, toisin talonpoika-kolloin maat ja mannut tuhlittihin. Katsoo häntä Irja.

Jussi toi sauvomet ja airot veneeseen. »Tyhmän näköinen on mies humalassa, ihan kelvoton», ajatteli hän, siinä puuhatessaan lähtöä ja Erkin pajattaessa yhä viidestä sadasta markasta. »Noin ikään se isänikin kerran ylpeili saaliistaan, vaan mitä niistä oli hyötyä koko rahoista. Meni tervat ja tukkimetsät porvarin hyväksi, meni sinne maat ja mannut.

Haukka kirkaisee taas korkeudessaan ... kirkukoon! ... me varikset maassa tepastelemme!... Meidän on maat, meidän on mannut, pellot, meidän metsät ja järvien rannat! Heidän ne ovat, heidän kaikki muut, paitsi asumattomat erämaat, sillä siellä ei varis viihdy. Siellä vaakkuu korkealla ilmassa kokko, lintujen kuningas, ainoa, jota varis pelkää niin, ettei uskalla edes ääntä päästää hänet nähtyään.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät