Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. toukokuuta 2025
Niin armasta tääll' asustella ois, Kun mieli täynn' on toiveit', aatteitaan Ja sydän vasten rintaa painaltaa Kun tahtois ihmistä jok' ainoaa. Mun mieleni vaan luokses nostata, Suo täällä työtä, anna voimia. Oi, Jumalani, ellös ota pois Mua maailmasta ennen aikojaan! TUONI JA EL
Ihana impi nousee nyt ja suudellen Puhujan kättä vastailee: "Metsässä kenen luona kyyhky suojan sai, Sen luona saanen minäkin, Sun luokses', ruhtinas, mä riennän turvaton Ja turvan tiedän löytäväin; Mua pelastava onpi armo sydämmen Haukasta sun ja veljesi."
"Jos niin on laita", lausui Offerus, "ei mikään lupaus sitonut minua, kun tulin sinun luokses; nyt minua haluttaa taas etsiä kaikkein voimallisinta, jota yksistänsä suostun palvelemaan." Silloin saatana meni pois, pilkallisesti nauraen, vaan Offerus jatkoi matkaansa tiedustellen kaikilta kulkioilta, joita hän tapasi, Marian poikaa.
Ne luokses, lemmitty, vievät Tuon sanan tuskaisen; Sa kuulet sen joka hetki, Joka paikassa kuulet sen. Ja kun olet uinunut yöksi, Kun tuskin on silmäs kiin, Sua ahdistain sana seuraa Sun uniis sikeimpiin. On timantit sulla ja helmet, Mitä ihminen pyytää voi, On ihanimmat silmäs, Mitä vielä sä mielit, oi!
Kuin jäädä virran aalto vois sun luokses, rannan kukkanen ? Sen määrä vaeltaa on pois ain eespäin, iäisyytehen. Vain hetken luonas viivähtää ja varttas hyväillä se voi, sen poveen kaihon sävel jää, mut ikuisemman kaihon soi suur koti aallon harhaavan, min onni salattuna on taa matkan kolkon, vierahan, taa monen päivän aution.
»Vaan jospa nyt et tullekkaan, Niin ohjaa aina tieni Ja puhtahana kätke vaan Mun sydämmeni pieni, Niin että kerran tulla saan Sun luokses, enkel' armas; Siks' sielustani poista vaan Sä synnin myrkky karvas!» Juoppous ja raittius. On maa ja maassa kansa Elää ja askaroi; Vaan päivyt valollansa Valaista sit' ei voi. Sill öinen peikko julma On myrkky-usvallaan Sen ympärillä ilman Täyttänyt kokonaan.
Hyvästi! Hiljaa Svanhildille. Kevähäni morsian; sun luokses työni aina sillat kutoo! Heiluttaa lakkiaan ja seuraa ylioppilaita. katsoo hetken hänen jälkeensä, ja lausuu hiljaa mutta voimakkaasti: Nyt oma olla voin ma maailman; kevääni päättyi; puista lehdet putoo. Samassa aletaan pianolla soittaa tanssikappaletta, ja samppanjapullot paukahtelevat taka-alalla.
Vietkö, Luoja, luokses mun, Soitan, tanssin eessä Sun, Kun vaan laulaa saan. Vaikka minne joutunen, Sitä toivon, rukoilen, Että laulaa saan. NYT M
Vai onko elo maailman Kamala katsella? Olo parempi Tuonelan On varmaan sinusta. Ah, jospa siivet lintusen Nyt mulla olisi, Minäkin luokses lentäisin, En maasta huolisi! Eipä maata manterella, Eikä kultaista kotia Ole Luoja laulajalle, Virsien virittäjälle Tänne suonut, tänne luonut, Armiaasti antaellut!
Lähettikö isäni Sun luokses orjan? eikö poikaansa? BILEAM. Jo paisut! maltu, poika Baalakin! Lähetti oikein isäs poikansa: Kuninkaanpoikaa minussakin on. EGLON. Sit' osoita siis! BILEAM. Miss' on Baalin papit?
Päivän Sana
Muut Etsivät