United States or Moldova ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Lopeta», sanoi Boleslav, tarttui kirjeihin, joiden piti näyttää toteen isän viattomuus, ja repäisi ne keskeltä kahtia. Seuraavana aamuna otti hän pyssyn asekaapista ja meni lumiseen metsään. Koko päivän hän harhaili ympäri metsiä ja rämeitä kohtaamatta ainoaakaan ihmisolentoa. Metsäkauriit ja jänikset saivat häneltä hyvän rauhan, hän tuijotti niiden ohitse tyhjään ilmaan.
Ja tiedät kumminkin varsin hyvin, että Sylvi on vaan kokematon lapsi. Sentähden sinä oletkin kaksinkertaisesti moitittava. Ja jos sinä viet hänet harhateille, Viktor, niin sanon minä että sinä olet tunnoton mies, ilman rehellisyyttä, ilman kunniantuntoa VIKTOR. Alma ! ALMA. kevytmielinen hupakko, jolla ei ole järkeä rahtuisen vertaa. VIKTOR. Lopeta!
KORTESUO. Mutta sinun asiasi oli pitää huolta tytöstä eikä minun. Ymmärrätkös? RIIKKA. Ymmärrän, ymmärrän! Ja lopeta nyt, hyvä ihminen. Ellet herkiä kiukkuilemasta, niin ei tule parempaa selvyyttä nyt kuin eilenkään, sen minä sanon. Suotta vaan laitoit hakemaan Johannesta ja Mikkoa. KORTESUO. Kuka tässä kiukkuilee, sinä vai minä? RIIKKA. Ei riidellä. Asia ei sillä parane kumminkaan.
Luulen, että taas puen körtit ylleni. Kuinka ne seisoivat arvokkaina ja varmoina ja halveksivina tuossa nousivat ja nousivat sitä mukaa kuin heidän syyttäjänsä alenivat, vaipuivat, vaipuivat... Kuule, Jaakko, lopeta jo ja anna meidän pelata rauhassa. Viimeinen kohtaus pihalla mikä suurenmoinen näytelmä!
Lopeta omalla kädelläsi hänen elämänsä, toimitan sinulle tilaisuuden siihen Milfordin satamassa. Olen hänelle sitä varten kirjoittanut. Jos pelkäät lyödä iskun ja antaa minulle tiedon, että se on tehty, niin olet hänen häpeänsä parittaja ja sinäkin minulle uskoton." PISANIO. Miks miekkani ma paljastaisin? Kirje Jo hänet tappoi.
Kata, talvi, urhon katto, kevät kumpuni kukita. Nukun luonnon laajan unta. Laine laulusi lopeta! Tulkoon maille Tuonen valta, luonnon talvi, laulun talvi. Laulaja: Tuhat kertaa rikkonut oon sua vastaan, tuhat kertaa maailma murteli lastaan, tuhat kertaa tehnyt oon tihua työtä. Nyt nukkua tahtoisin tuhat tuonelan yötä.
»Etkö koskaan lopeta?» Burbo sanoi kärsimättömänä, »kasvosi jo hehkuvat ja silmäsi välkkyvät.» »Ei joka päivä olekaan tällaista oikeutta olla nälkäinen. Oh, Jupiter! Mitä ääntä tuo on? Sehän on kuin kiehuvan veden sihinää! Mitä! Sataako pilvi yhtaikaa sekä vettä että tulta! Haa! Mitä! Huutoja! Burbo, kuinka hiljaista nyt on kaikki! Katso ulos, mitä on tapahtunut!»
Muut siki unessa nukkui Kuin hako isäntä itse Huokui raskashenkisesti, Uikutti unia nähden, Vieritteli vuotehella, Karjasi, ylös kavahti, Käsin huitoi, torjui, huusi: "Armoa, Kalervon poika!" Taas romahti patjoillensa, Nukkui Joukossa levottomuutta. KULLERVO. Tuo lopeta, Illi! Itsekseen. Itsessäni tuota tunnen, Kuitenkin tekoja jatkan Sisäisen palon pakosta. Illille: Näitkö siellä koiran, Hallin?
Sinä peijooni! aina valmis koiran-elkiin. Kas sen mä luulen. Ja sinä, Lauri, pane nyt koreasti itses nukkumaan; lopeta, velikulta, tämä leikki ja leiskuna, muutoin langetan päällesi järkähtämättömän tuomion, ja kohtapa kymmenen kouraa sun viskaa alas härkien eteen. Lopeta tämä leikki. LAURI. Vastahan alku tanssii, veljeni, tanssii.
KNOX. Kaikki mitä tapahtuu on edeltäpäin määrätty, ja silloin olisi sallittu että toinen ja parempi sukupolvi saa vastaan-ottaa siunauksen, mutta tämä mennä hukkaan. LINDSAY. Lopeta jo, Morton! MORTON. Voisimmehan silloin olla mitään tekemättä; sillä mikä on sallittu, tapahtuu yhtäkaikki? KNOX. Epäilemättä. Te ette voi sallimuksessanne mitään muuttaa, ette lisätä ettekä vähentää.