Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. toukokuuta 2025
Herra Jumala ... sinä et ole iloinen, vaan näytät alakuloiselta. Etkö ole tyytyväinen? etkö ole onnellinen?" Hartaasti syleili Emilia sisartaan ja sanoi häntä lohduttaen, mutta kyynel-silmin: "Kyllä kaiketi tulen, Julia kultani; Algernon on kovin hyvä ja jalo ... minun täytyy hänen kanssaan onnelliseksi tulla".
Oli jotakin väkinäistä siinä leikillisessä äänenpainossa, jolla nuoren tytön ystävättäret ikäänkuin lohduttaen sanoivat: "Henriikasta muka tulisi vanha piika" mutta vanhan isännän ääni siihen sijaan kaikui iloiselta, kun hän kääntyneenä poikiin päin huudahti reippaasti: "Pitäkääpäs huolta siitä, pojat, ettette anna hyvästä Henriikastamme tulla vanhaapiikaa, ja ruvetkaamme nyt piiritanssia hyppimään, niin menemme Henriikka ja minä piiriin, jotta hän itse saa valita armaansa."
«Katsos», alkoi äiti lohduttaen, «ei sinun tarvitse välittää siitä, että isäsi välistä puhuu vähäsen yksipuolisesti. Tiedäthän kuitenkin kuinka sanomattoman hyvä ja oikeudentuntoinen hän on ja että hän kyllä vielä tyytyy sinuun, kunhan hän ensin tulee vakuutetuksi, että kutsumuksesi on oikea. Nyt hän pelkää sinun jäävän keskinkertaisten joukkoon.
Mestauspäivänä kulki tämä onneton, vahtien ja pappien seurassa, sen ikkunan sivuitse, missä prinssiruhtinas istui vangittuna. Kun Fredrik näki ystävänsä, huusi hän kovasti vaikeroiden: "Anteeksi, kallis ystäväni, anteeksi!" Katte vastasi lohduttaen: "Ah, ystäväni. Sinun edestäsi kuolla on suloista!" Aivan likellä vankihuonetta putosi pyövelin kirves hänen kaulallensa.
Prinssin imettäjä itki ääneensä; mutta Zoë pani kätensä surullisen ystävänsä olalle ja sanoi lohduttaen: "Minä tiedän, että saat enemmän kärsiä Kleopatran oikkujen tähden kuin me kaikki muut, vaan älä hätäile! Huomenna hän lähettää kauniin lahjan niinkuin muulloinkin, kun hän on sinua loukannut, ja jos hän vastakin mieltäsi pahoittaa, niin hän aina myös koittaa sitä hyvittää, kunnes tämä vuosi on kulunut, ja sinä olet täyttänyt prinssin suhteen tehtäväsi ja saat jälleen palata omaistesi luo. Kärsivällisyyttä vaaditaan meiltä kaikilta. Me elämme kuin ihmiset, jotka asuvat lahonneessa huoneessa, ja joiden jaloille tänään uhkaa pudota hirsi, huomenna kivi. Ottakaamme levollisina vastaan, mikä meitä kohtaa, niin meidän haavojamme koitetaan parantaa, mutta jos vastustelemme, niin kaikki jumalat armahtakoot meitä; Kleopatra onkin kuten jännitetty jousi, josta nuoli lennähtää, niinpian kuin vain lapsikin, hiiri tai tuulen puuska koskee jänttä, kuten ylen täytetty astia, josta vesi virtailee, jos lehti, uusi vesipisara tai kyynel siihen putoaa. Me kaikki joutuisimme sellaisessa elämässä piankin perikatoon, mutta hän tarvitsee rauhattomuutta, jännitystä ja mielenliikutusta joka hetki. Myöhään hän tulee aterialta, tuskin kuusi tuntia hän nukkuu levotonta unta; ja siksi kun me jälleen hänet koristelemme aterialle, hän suopi tuskin niin paljon lepoa itselleen, kuin pieni kivi tarvitsee aikaa pudotaksensa haikaran pesästä maahan. Neuvotteluista mennään oppineitten keskusteluihin, kirjojen äärestä temppeliin uhraamaan ja rukoilemaan, pyhästä huoneesta taiteilijain työhuoneisin, maalauksia ja kuvapatsaita katselemasta vastaan-ottosaliin, alammaisten ja vieraitten luota kirjoitushuoneesen, kirjeitten vastaamisesta juhlakulkueesen ja taas uhraamaan, näistä toimista tänne ja vaatetustelttaan, jossa hän, sill'aikaa kun häntä kaunistellaan, kuuntelee minun lukuani, ja kuinka hän kuuntelee! Ei yksikään sana mene häneltä hukkaan, ja kokonaisia lauseita hänen ajatuksensa pitää koossa. Tästä tällaisesta sinnetänne käynnistä täytyy hänen sielunsa olla niinkuin jäsen, joka ankarista ponnistuksista on tullut kipeäksi ja tuntee tuskaa heti kun sitä vähä kovemmin koskee. Me emme ole hänelle suurempi- emmekä vähempi-arvoisia kuin kurjat hyttyset, joita lyömme koska meitä vaan haluttaa, ja jumalat olkoot armolliset sille, johon tämän kuningattaren käsi sattuu! Euergetes lyö miekalla kahtia sen, mikä tulee hänen tiellensä, Kleopatra taas pistää väkipuukolla, ja onhan hänen käsissään sekä hänen oma että myöntyväisen puolisonsa valta.
Bartekin suru liikutti Magdaa ja hän sanoi lohduttaen: Ole levollinen, poikani, ole levollinen!
Bauer oli sallinut hänen sanoa jäähyväiset Martalle. Martta oli silloin vakavana seisonut miehensä vuoteen vieressä lohduttaen häntä, jonka haavat eivät niin pahoja olleet, kun alusta luultiin, ja lujasti vakuuttanut, puristaen Akselin voimatonta kättä: "Jumala kyllä armahtaa meitä!" Vanha provasti, joka seisoi hänen vieressään, sanoi: "Oikeen Martta, joka Jumalaan turvaa, ei häpeään tule."
Nyt vihdoinkin pääsivät hänen kyyneleensä valloilleen, niin että hän saattoi itkeä. Mutta isä ravisti päätään, »ei sitä noin vaan muitta mutkitta ihmisiä ammuta», virkkoi hän lohduttaen. Sitten läksi hän rauhallisesti myllyyn. Upseeri vaati karskilla äänellä ruokavaroja, mihinkä mylläri tyyneesti vastasi, ettei Rocreusessa mitään raakuudella ja väkivallalla saada aikaan.
Ja koska sinä, koettaen suruasi lieventää, sanoit: "en tahdo surullani hänen lepoansa häiritä", kukapa saattoi epäillä, että hän, jonka onnesta haudan tuolla puolen sinä vielä tahdoit huolta pitää, oli sinun lähelläsi ja ympäröitsi sinua rakkaudellansa, vahvistaen ja lohduttaen sinua. "Ja enkeli taivaasta ilmestyi hänelle vahvistaen häntä". Nöyrämieliset kärsiät, kiitos teille olkoon!
Latun emäntä ymmärsi täydellisesti hänen ajatuksensa ja sanoi lohduttaen: »Yksi murhe on suotu yhdelle, toinen toiselle.» »Niin kai, niin kai. No hyvästi.» »Hyvästi, hyvästi. Sepä oli, kun ei sattunut nyt olemaan. Lauantainahan ukko saisi sieltä työpaikastaan, vaan on siihen vielä aikaa», sanoi Latun emäntä säälin äänellä ja lopuksi: »Mistähän te poloinen sen nyt saatte.»
Päivän Sana
Muut Etsivät