Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Mieli oli nyt kokonaan eronnut Siiristä ja oli se siirtynyt Lahnasjärven kymmeneen Siiriä rikkaampaan neitoseen, jotka eivät niin välitä uskonnosta eikä muusta vähäpätöisyydestä, kuten Siiri. Mutta sitä ennen oli vielä saatava poskiinsa enemmän punotusta ja muutenkin pitäisi lihoa vähän turkin täyteisemmäksi.
Tämä juoma on jokseenkin samanmakuista kuin hiukan hapannut kirnumaito ja kummallisen voimakasta. Jos heikonpuoleinen henkilö juo sitä pullollisen, niin on hänen vaikea kestää jaloillansa, siinä määrässä se "laskee kaikkiin jäseniin". Laihahko henkilö voi muutamassa viikossa lihoa uskottomasti, jos hän joka päivä juo muutamia pulloja kumissia.
Metsä huokuvi muretta, Koivu lehtensä varisti, Nurmi itki, kukka kuoli Tällä paikalla pahalla. Aika kuolla on minunkin. Lausu, miekkani verinen, Syötkö syyllisen lihoa? Lausut kuulen: syöt himolla Syyllisen sydänveriä. Syytöntäkin ennen ahmit Noissa suurissa sodissa. Pulppua, punainen virta, Kuin vihainen Vuoksen aalto, Kosta vaikeat vikani! Sortuu miekkaansa.
Täällä on ruokavarat vallassa, kun vaan pitää huolta sellaisista tarpeista, joita ei kotona ole. Siellä sitä minäkin miniänä ollessa aloin lihomaan ruveta, vaikka silloin ei tuotu paljon mitään muualta. Emäntä puhui naurussa suin ja katsoi viekkaasti. Saattaa ne muutamat lihoa, sanoi Viija. Mutta minä tahdon tympeytyä yksiin ruokiin. Kyllä, jos ne niin yhdet olisi, nauroi emäntä.
Kysyi mieltä miekaltansa, tokko tuon tekisi mieli syöä syyllistä lihoa, viallista verta juoa. Miekka mietti miehen mielen, arvasi uron pakinan. Vastasi sanalla tuolla: "Miks' en söisi mielelläni, söisi syyllistä lihoa, viallista verta joisi? Syön lihoa syyttömänki, juon verta viattomanki."
Lausui Matti Laurin poika, Virkki Wiipurin isäntä: "Onpa linnassa lihoa, Onpa voita volmarissa, Ilman härän iskemättä, Suuren sonnin sortumatta: Uupui muinen musta ruuna, Vaipui valkia hevonen, Tuoll' on raato rauniolla, Luukontti koan perässä, Miehen suuren suupalaksi, Miehen murhan murkinaksi."
Mi on kumma koirallani, Haire haukkujaisellani, Kun tuo haukkuvi havuja, Lehviä lekuttelevi! Pohjan ukko, Pohjan akka, Pohjan entinen emäntä, Sukin suuta sulkemahan, Penun kieltä peittämähän, Ettei koirani erehy, Hairaha rahanhakija, Ei hauku joka havua, Joka lehveä lekuta; En minä elä havuilla, Enkä lehvillä lihoa, Elän lehvän lekkujoilla, Havun alla astujoilla. Etsittelen eukkoani.
Parempi minun poloisen Karhun kaahlajan jälillä, Kontion kovilla teillä, Kun korpin Kojosen reissä, Viirunaaman viltin alla; Kaunihimmat karhun karvat, Kojon pojan kutrisia." Se korppi Kojosen poika Murti suuta. väänti päätä, Murti mustoa haventa, Itse tuon sanoiksi virkki: "Viel' on matkoa vähäsen, Outa! saat Kojon kotihin, Kojon määlle korkealle; Viillät veitsettä lihoa, Koet verta kauhasetta."
Kun sie leikkoat lihoa, Eli viilet vehnäisiä, Säre veitsesi kivehen, Karahuta kalliohon, Syöä sulholta lihoa, Viiltä vehnäpiirasia. Miehen mielen nouto. Lihat laitoin, leivät laitoin, Voit laitoin, oluet laitoin, Viinat ostin Wiipurista, Oluet omilta mailta. Kävin sitte makoamahan, Otti yöksi vierehensä, Antoi kyllä kyynäsvartta, Viljalta vihaista kättä.
Saanut ei paljo saalihiksi: sata saavia lihoa, sata syltä makkarata, verta seitsemän venettä, kuuta kuusi tynnyriä noihin Pohjolan pitoihin, Sariolan syöminkihin. Tupa oli tehty Pohjolassa, tupa laitto, pirtti suuri, sivulta yheksän syltä, päästä seitsentä leveä. Kukko kun laessa lauloi, ei sen ääni maahan kuulu; penin haukunta perässä ei kuulu ovehen asti.
Päivän Sana
Muut Etsivät