Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Nyt kun Kokka taas astui seuraan, teki Lydia vielä koetuksen, estääksensä häntä yhtymästä tuohon ikävään puheluun, ja voitti kuin voittikin viimein sen, että huudettiin muutkin pojat esille ja, kotvasen arveltua, lähdettiin "kätkemään sormusta", missä leikissä Lydia sai tilaisuuden arvata itselleen sydämensä rakastetun.
Hintin oli isäntä saanut emäntäpiiaksi ja luvannut hyvän palkan. Ei saa olla kauan täällä käymättä, ei tiedä mitä sattuu tarvitsemaan, muistutti Hemmo. Tämä oli Hintille koko rasitus, kun ei uskaltanut olla kauan yhteen perään toisten leikissä, sillä isäntä saattoi pian tulla noutamaan, ja silloin ei hänen olisi enää käynyt oleminen tietymätönnä, vaan olisi hajoittanut koko leikit.
"Se olkoon hänen asiansa", virkkoi sotamarski. "Mutta jos hän runsaan palkkion lupaisi, olisi täällä yltäkyllin vahvoja poikia tämän aituuksen ympärillä, jotka ilolla mahtaisivat panna jäsenensä liikkeelle tämmöisessä tässä tarjona olevassa leikissä.
Tuost' ukko Dufva hämmästyi ja heltyi itkemään; Sven, pussin selkääns' ottaen, läks' joukkoon lähimpään. Hän terve oli, mittava, no, muusta huoli viis, rekryytiks väkeen Dunckerin pääs' tinkimättä siis. Tulipa sotatemppuja nyt Dufvan harjoittaa, se omituist' ol' laatuaan, ja nähdä hupaisaa; korpraali huusi nauraen ja nauroi huutaen, Sven toimessa ja leikissä ol' yhtä totinen.
Ja pölkyt ne tulee hiljalleen Ja junnivat pitkin juohuin Mut äkkiä, syöksyen kuiluun veen, Ne pyörivät leikissä kuohuin. Moni poika se koskelle jäykkänä sai, Mut Jyllissä kuorensa ratkoi, Ja harva se neitoon katsoi kai Ja tyynnä tietänsä jatkoi. Ken mielin kolhituin lähtenyt lie, Ken Jylliä julmasti kiroo Mut harva se neitoa näin, kuin mie, Vain laulun helmillä siroo.
Helliä lemmen sanoja näytti värähtelevän hänen raittiilla huulillaan; ylpeät iloiset silmät, hiljainen nauru, hilpeät huudahdukset, joita hän ei voinut hillitä, kuin hän leikissä jostain vaikeudesta selvesi kaikki, mitä hän sanoi tahi teki, koko hänen terve notkea olentonsa riemuitsi hänen salaisuuttaan: »Minä tiedän, että on yksi, jolle minä olen kaikki, kukkain tuoksu, soitto, lämpö ja väri, koko elämän ihanuus.
Leikissä nähdä sa voit hänen seisovan kyynele-silmin, keskellä murheita maan nähdä sa voit hymysuin. Yöksi hän päivänpaistehen vaihtaa ja päiväksi yönsä, onnensa murheeseen, murheensa onneksi taas. Tyttöä suudella voi hän kun Hesperos lempeä loistaa. Pilvi kun käy yli sen, sielunsa poissa jo on taivahan teillä ja tuulien teillä ei tyttöjen lempi häntä voi kiinnittää, ei valat suudelmien.
Kauhistuen katselivat he otusten paljoutta, jotka nyt makasivat heidän edessään verisellä kedolla: kuusiston kontio, julman suuri, ja seitsemän lihavata härkää. Kovia työnnähdyksiä olivat he itsekin leikissä kokeneet, varsinkin Aapo, Juhani ja Timo; mutta seisoivat he kuitenkin kaikki pystyssä vielä.
»Ei». Eevi punastui, sillä hän tunsi leikissä piilevän huomautuksen. »Sirkka on hyvä ja herttainen ja erinomaisen kelpo vaimo, joskin tekeytyy väliin kovin pintapuoliseksi. Etkö muista, olen kai hänestä sinulle kertonut? Muistan hänet erityisesti semmoisena kuin hän oli viimeisellä huviretkellämme.
Saako tämmöinen kuiva lakimieskin olla vähän osallisena nuorten ilossa ja leikissä? TYT
Päivän Sana
Muut Etsivät