United States or Uganda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Poltto povessain on täällä, eikä ennen raukee kuin mun kerran pääni päällä kuolon kukka aukee, mielen murhe, tuska tunnon murtaa multa miehen kunnon. Tiedän, etten maailmassa enää muuksi muutu, miesnä oon, mik' olin lassa, elämään en suutu, tahtoisin vain nähdä kerran rakkauden ja rauhan Herran.»
Oli mulla muoto muinen, Oli muoto muien rinnan, Kun ma notkuin nuorempana, Kasvoin heinän karvallisna. Hyvä oli lapsen lassa olla Hyvän vanhemman varassa; Ikävä isättä olla, Outo äitittä eleä, Vaiva suuri vanhemmatta: Pimiä isoton pirtti, Vaikka päivä paistakohon, sokia emoton soppi, Vaikka kuu kumottakohon. Vähä ilo emottomalle käestä.
Vihdoin oven löytää, siitä sisään työntyy köyryselin, toivottaa jo hyvän illan; kaikki yhtä hiljaa pysyy, narahda ei palkki sillan; vihdoin viekas ääni kysyy: »Onko Tauti hiihtämässä, Surma itse talvitiellä, vai on Simo Hurtta lässä, aikoo velhon vanhan niellä? Tervetullut Mallan majaan! Kohta joutuu iltainenki: saat vain kuolleen sormen vajaan, kanssa Kalman mullan senki.»
Näin laajan, vihreän tasankomaan, Jota virrat kasteli aalloillaan; Meren valtavan näin, mut sen ääriä en, Kesän tenhosan yön valonvoittoisen! Oi, siellä, siellä Ma suuria ihanoin, lassa vielä. Savipalteet viettävät viljavat näin Välin männikköharjujen synkeäin, Selät tummat, veet salat jylhäkköin, Mäkipihlajat, käen, mi kukkui öin Oi siellä, siellä Ilot lemmen ja tuskat koin salon tiellä.
Helka paimenessa. Kalevalan kaunis neiti, Helka neiti hempiätär, Läksi piennä paimenehen, Lassa karjan kaitsentahan; Ajoi lehmänsä leholle, Vasikkansa varvikolle; Toi surma susia paljo, Lempo karhuja lähetti, Söivät lehmänsä leholta, Vasikkaiset varvikolta.
Niin usein pitävät puhetta ja kanssakäymistä lintuin, kalain ja muiden eläväin, puiden ja kukkien, kivien ja kantojen, järvien, jokien, lampien ja muiden senlaisten olentojen kanssa. Seuran kaipuussa saivat niistä joka paikalla lässä olevia ystäviä.
Minun kultani kaunis ompi, vaikk' on pikkuruinen, Tuoss' on kultani kunnia, kun ei oo avosuinen. Ei oo kultani kaukana eikä ole lässä, Minun kultani kävelee koria hattu päässä. Tule kultani yöllä yksin, tule kultani, tule! Kyllä meistä pari saapi, vaikkei miero luule. Tuopa kulta tullessasi tuopa vähänenki, Sokuria taskussasi, pikku murunenki. 28. KAIKKI JO NAURAA MEIT
Tärkin rientää nuoruuteni niinkuin laine; lempi lämmitä ei sydäntäin, ei kevätpäivän hempi. Tytär olen ma kuninkaan. Kun kuusitoista täytän, silloin, vanki, vapaa oon ja valtikkata käytän. Hallitse en maita toki enkä elämätä, vallitsen vain kuolleita ja kullan helinätä. Templin kuningattareksi määrättiin ma lassa, kammiohon suljettiin ja sidottihin kassa.
Muistatteko, kuinka muinoin lassa talvihämyn tullen ikkunassa istuttihin kanssa siskojen syvään tuumien ja tutkien? Muistatteko, kuinka metsän rantaan päivä vaipui niinkuin aalto santaan, jälkeen jäi vaan vaahtokuplat sen, kultakuplat aallon kultaisen? Muistatteko, kuinka kamalasti silloin rusko päivän haudan rasti, pilvet paloi, hehkui hattarat, tulta hyrskyi taivaan rantamat?
Koska lassa lattialla Pieni Paavo polvillansa Itseksensä istuskeli, Kyykyllänsä katseleepi, Ei luultu lukia-miestä, Kirjamiestä milloinkana Tästä lapsesta tulevan, Osaajata ollenkana, Ensinkään yrittäjätä, Rupeajata runoille.