Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Minä notkuin ja tein käänteitä ja väänteitä, hypähtelin ylös ja kyykistyin taas alas, pujottelin toisten välistä ja käsien alitse kuin sukkula ikään. Tuntui kuin kauan hillitty luonnonkiihko, sisäinen elinhalu, olisi nyt riehunut verestäni ulos entistä vallattomammin. Ja minun kuumeeni näytti muihinkin tarttuneen.
Oli mulla muoto muinen, oli muoto muien rinnan, kun ma notkuin nuorempana, kasvoin heinän karvallisna. Hyvä oli lapsen lassa olla hyvän vanhemman varassa; ikävä isättä olla, outo äidittä eleä, vaiva suuri vanhemmatta: pimeä isoton pirtti, vaikka päivä paistakohon, sokea emoton soppi, vaikka kuu kumottakohon. Kanteletar. Korpi kurjalla kotina.
Elköhön emoton lapsi, Elköhön sinä ikänä, Kuunnelko kevätkäkeä Pohjan puolelta mäkeä Itku silmähän tulevi, Veet poskille valuvi, Heriämmät hernet-aarta, Paksummat pavunjyveä; Kyynärän ikä kuluvi, Vaaksan varsi vanhenevi, Kuultua kevätkäkösen. Pimiä isoton pirtti. Oli mulla muoto muinen, Oli muoto muien rinnan, Kun mä notkuin nuorempana; Kasvoin heinänkarvallisna.
Peljättävästi on myös monen laulun kanssa aikain muuttuessa tainnut käydä, kun tytön kanssa, joka vanhemmilla päivillä itsestänsä muistutteli, sanoen: Oli mulla muoto muiden, Oli muoto muien rinnan, Kun ma notkuin nuorempana, Hersyin heinän karvallisna.
Oli mulla muoto muinen, Oli muoto muien rinnan, Kun ma notkuin nuorempana, Kasvoin heinän karvallisna. Hyvä oli lapsen lassa olla Hyvän vanhemman varassa; Ikävä isättä olla, Outo äitittä eleä, Vaiva suuri vanhemmatta: Pimiä isoton pirtti, Vaikka päivä paistakohon, sokia emoton soppi, Vaikka kuu kumottakohon. Vähä ilo emottomalle käestä.
Sini söin kaloja, kalki, sini, koito, kuorehia, kuni notkuin nuottapuilla, keikuin keskellä venettä; en saanut sitä kaloa anoppini antamasta, joka päiväksi päteisi, kerraksensa kelpoaisi. "Kesät kontuja keräsin, talvet väännin taikon vartta, niinkuin muinenki kasakka eli orja, palkkalainen.
Päivän Sana
Muut Etsivät