United States or Uganda ? Vote for the TOP Country of the Week !
LALLI: Ka, ka, eihän sinulla niin kiire liene, ettet lähteä ennätä, Ei ole hoppu hyväksi. KERTTU: Ala vaan laputtaa! Monet ovat täältä komeammatkin kosijat nurpolla nokin lähteneet. KERTTU: Niissä hän talvella tarkeneekin! INKO: Kestää kylmän tämä poika. KERTTU: Saatpa nyt kuitenkin paikata mökönturkin itsellesi. SINIKKA kuiskaa jotakin hätäisesti äidilleen.
INKO: Ne olisi asiat. KERTTU: Turhan matkan teit. Sama kuin et olisi tullutkaan. LALLI: Eukko se on aina niin kiukka kieleltään. Arvellaanhan asiata. INKO: Aika kuluu arvellessa. LALLI: Miksi eivät kelpaisi? Hyväthän on lemmen lunnaat Ingolla. Siinä kullat. Siinä helmet. Katsohan, eukko! KERTTU: Eivät ne katsomisesta parane. Saat mennä sitä tietä kuin tulitkin! INKO: Kyllä mennään. Hyvästi!
TUURA: Kolkko mies olet, Lalli, kova kuin kivi ja kylmä kuin rauta pakkasessa. Mekin olimme ystävät ennen. TUURA: Nyt tuskin tunnet enää minua. LALLI: Ajat muuttuvat, sanoit sinäkin äsken. Nyt olen tyytyväinen, jos itseni tunnen. LALLI: Ne ovatkin lauluja Lapinkorvesta. TUURA: Niitä lienevät. TUURA: Mitä sanot? LALLI: Tiedän, mikä on elämä. LALLI: Tiedän, mikä ihmispoven raudasta rakentaa.
Talvi-ilta. Päre palaa pihdissä, tuli takassa. Lalli oikealla pitkän pöydän päässä tahkoaa kirvestä. Kerttu karsinanpuolella vääntää värttinätä. Vaitiolo. KERTTU: Lalli! LALLI ei vastaa. LALLI: Mitä hänestä? KERTTU: Hän viipyy kauan ulkona. LALLI: Kah, metsä on mieluisa hänelle. KERTTU: Minne luulet hänen menneen? LALLI: Kuulit, kun sanoi: läksi hiihtelemään kuutamoisessa yössä.
LALLI: Soitat sinä suuta minunkin sijastani. KERTTU: Lienenkö liiaksi suupaltti minäkään! Eivätkö ole omat askeleeni? KERTTU: Ka, ka... LALLI: Milloin loppuu lappamisesi? LALLI: Mikä hätä hänellä on? KERTTU: Ei hätä, eipä mikään. Mutta on minusta paha nähdä, miten hän pelkää ja kammoaa sinua. LALLI: Sinikka? KERTTU: Niin. Kohta hän ei tohdi liikahtaa edes sinun läsnäollessasi.
Palasi paha kotia, Lausui paimen patsahalta: »Kusta Lalli lakin saanut, Mies paha hyvän hytyrän Pispan hiipan hirtehinen?» Sitte Lalli murhatöinen Lakin päästänsä tavotti, Hivukset humahtelivat, Veti sormuksen sormesta, Lihat ne liukahtelivat. Näin tämän pahantapaisen, Pispan rakkaan raatelian Tuli kosto korkialta, Makso mailman valtiaita. Kant.
Yks rukous viel' alla tähti-taivaan! Se koskee sinua... Sa onneton! LALLI. Ah Kerttu! Jätätkö sa kuitenkin... TAIMO. Se ompi merkillinen oppi, josta Te aina puhutte ja merkillinen On teidän jumalanne, emäntä! Viides Kohtaus. LALLI. Myöhemmin TAIMO. LALLI. Se ompi merkillinen jumala... On tosin! Merkillisen julma!
SINIKKA: Se on niin ruma. Etkö anna minun ottaa sitä? LALLI: Se ei lähde. Se on kasvanut kiinni päähän. SINIKKA: Kiinni? LALLI: Olen koettanut ottaa sitä pois. SINIKKA: Hyytynyttä verta se on. Minä sulatan sen. LALLI vaipuu väsyneenä rahille. INKO: Oletko tappanut pyhän miehen? Korvani koskena humisevat. Verikoskena! Nyt ne ovat tehneet hänet murhamieheksi!
KERTTU. Vaan olet miksi sitä epäilet? LALLI. Kerttu! Sa lapsuudesta rakastettuni! Kuink' olen ikävöinnyt sinua Ja toivotellut sitä hetkeä, Ett' taasen saisin sinun kohdata! Nyt vihdoin viimein saavun kotia Ja sydämeni sulaa ilosta Mut et sä kultain riennä syliini, Et ilosilmin tule tyköni, Vaan olet kylmä niinkuin talven jää! Voi tätä katkeruutta!
Mä kiitän sua Ukko taivahinen; Suo mulle vielä kallis Samponi, Niin lähden onnellisna Tuonelaan Ja astun autuaana Manan tietä! Nyt Tuonen poika astuu ulos! Huu! NYYRI. Jo tulee Lalli. Voiton seppeleellä Hän koristettu on! Työ se on tehty! Mun karsikkoni, lapseni ja vaimon' Kaikk' olen kostanut. Mut mikä kosto! KITKA. Lallille kiitos maamme pelastaja Hän on!