Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
KERTTU: Lappi oli lumonnut sinut. Silloin minä tunsin, että elämä pakeni minusta ja sen sijaan tuli jotakin outoa, jota minä en tiedä vielä, mitä se on. Se on suuri kuin yö ja korkea kuin Kotavuori. Mutta miksi eivät mitkään tähdet tuiki siellä? Vaitiolo. SINIKKA: Isä! Mistä olet saanut tuon lakin? SINIKKA: Miksi pidät sitä päässäsi? Anna, minä otan sen pois. LALLI: Ei, ei.
Kerttu kelvoton emäntä, Salasyöjä sappehinen, Sepä kirkui kiukahalta, Parkui patsahan nenästä: "Jahka Lalli saa kotihin, Se sun luusi luistelevi Ja pääsi päristelevi, Suonesi sirottelevi."
Jos rahan jokaiselta saisin, niin enpä pieksäisi tässä minäkään kieltä penningittä. LALLI: Pennit sinusta on maksettu ja kalliit lunnaat lunastettu, mutta niin tuntuvat menneen kuin kankkusen kaivoon nekin rahat. KERTTU: Ainahan reikiä rahalla on. Ja kuka käski sikaa säkissä ostamaan?
Niin kaikki taasen hyväks muuttuvat, Uudesti koittaa onnen kuutamo Ja lemmen päivä meille, samassa Kuin este, joka meidät eroittaa On kumottu! LALLI. Haa! Este! Eroittaa! Nyt Jo tajuan ma ennustusten lauseet!
LALLI. Kuin? Mitä? Taidatteko uskoa... KITKA. En usko mitään, mutta taistelussa Tuo huuto kaikui joka miehen suussa: "Ei Lallia näy. Valapetturi Hän on!" LALLI. Haa! KITKA. Niinkuin vaaja ukkosen Se huuto iski miesten rintoihin Ja saattoi kaikkein kädet herpoamaan. Mut huhua tuo oli perätöintä? Et luottamustani sa pettänyt? LALLI. Kautt' taivaan, kautta jumalain! En ole Ma petturi!
Lalli se murehetonna Päästä lakkia tavotti, Hivukset himahtelivat Lakkihin imentyneinä, Läksi kallosta kamara, Luikas luiska irrallensa, Kävi kallo kaljamaksi, Pää pahan nahattomaksi. Niin tämän pahan pakanan, Pispa raukan raatelejan, Tuli kosto korkealta, Makso mailman valtialta; Sen teki totinen Luoja Ja sallei jalo Jumala.
Kun miehistämme kaikki urhokkaimmat Jo sotaan kaatuivat, jäi epätoivo Ja pelko jälkeenjäänein perinnöksi. LALLI. Siis antautuisimme? Kirous Ja kuolema! En suostu milloinkaan Ma siihen! Antautuisimme? Haa? Me ... noille murhaajille julmille! LALLI. Niin keino sanokaa, mik' auttais meitä! Olin minäkin kerran nuori. Silloin läksin samaten kuin sinä Vienaan. Kalliin tuomani sieltä on tämä malja.
Rakkaus, Jonk' ennen muistat mulle vannonees' On poissa ollessani sammunut! KERTTU. Se sammunut ois! Ei! Ei! Sinua Ma olen lempinyt ja sinua Ma lemmin, Lalli, hamaan kuoloon asti! Nyt olen onnellinen! Minulle On taivas taasen maahan vaipunut Ja autuaiden autuus taivaan kanssa! Voi Kerttu, kuinka onnelliseksi Nyt tunnen tänä hetken' itseni! Sa lemmit mua, mitä minulta Siis voisi puuttua?
Mä noita heittiöitä tarkoitan, Kuin häpeäksi kaiken kansamme Nyt "Suomen kristityiksi" kutsutaan! LALLI. Voi kehnoja! kuin pilasivat noin Tuon isiemme rakkaan uskonnon! O, syökse Ukko, kiivas Jumala Sun kostos nuoli heidän sydämiinsä! KITKA. Ei paremp' ollut menestyksemme, Kun toisen kerran koimme onneainme Ja kolmannen. Mut moni pelosta Nyt jälleen suostui kasteesen, jok' ompi.
Kussa härkä uupunevi, Siihen kirkko tehtäköhön, Kappeli rakettakohon Pappein saarnoja sanella, Kansan kaiken kuultavaksi.» Lalli jo hiihtäen tulevi, Pitkä keihäs kainalossa, Tavotti takaa-ajetun, Tappoi herra Heinrikin, Surmasi jalosukuisen. Otti korkean kypärän Pyhän miehen pispan päästä, Pani päähänsä omahan, Kallohonsa kauheahan.
Päivän Sana
Muut Etsivät