Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. toukokuuta 2025
Minä Pohjan valtiatar Häihin kutsun kaiken kansan: Riistarikkahat, upeat, Rujot, rammat ja sokeat, Keskikansan kaikenlaisen. Laulajan ylinnä kutsun; Vaan en kutsu Lemminkäistä, Riitaurhoa rivoa. Tule, kansa, ja iloitse! PELLERVO. Pois jätätkö Lemminkäisen, Leikin ja kisojen urhon? Murinaa joukossa.
Jätätkö asian minun varaani? Saanenhan tuon jättää, sanoi seppä, ja silloin se oli asia sitä myöten valmis. Tämä oli kesällä heinänteon aikaan. Oli minulla sitten syksymmällä käyntiä toisella puolen pitäjää, missä Anna Liisalla oli asuinpaikkansa ja jossa oleskeli sukulaistensa luona itsemiehinään pienessä kamarissa kankaita kutoen ja käsitöitä tehden.
"Tällaista on siis miesten etevämmyys", huusi hän ääneensä itkien. "Raakaa, törkeätä väkivaltaa! Oi, Cethegus, kaikki on hukassa." "Ei kaikki, kuningatar, vain yksi suunnitelma. Pyydän sulkeutua suosioosi", lisäsi hän kylmästi. "Minä lähden Roomaan." "Kuinka? Jätätkö sinä minut tällaisella hetkellä?
Vaan nyt tuumataan! sanoin minä. Saaneepahan noita tuumatakin, vaan kukapa minusta enää huolinee. Jätätkö asian minun varaani, niin minä hommaan? Samapahan tuo lienee, jos jätänkin. Tuohon käteen! sanoin minä. Ei ole minulla nyt ennen mietittyä, mutta kun vartonet viikon, niin minä ensi pyhään mennessä mietin. Saanko miettiä? Mieti häntä!
Yks rukous viel' alla tähti-taivaan! Se koskee sinua... Sa onneton! LALLI. Ah Kerttu! Jätätkö sa kuitenkin... TAIMO. Se ompi merkillinen oppi, josta Te aina puhutte ja merkillinen On teidän jumalanne, emäntä! Viides Kohtaus. LALLI. Myöhemmin TAIMO. LALLI. Se ompi merkillinen jumala... On tosin! Merkillisen julma!
Sitte kääntyi hän Annaan, ja katsottuaan häntä surullisesti silmiin, kääntyi wiimeksi waimoonsa päin ja sanoi: "No, ja äiti sitte, mitä on sinulla Riitta, annammeko pois tämän ainoan rakkaan lapsemme?" "Minullako?" sanoi Riitta huoaten ja pyyhkien wesisiä silmiään. "Woinko minä sitä estää? Anna, Anna, jätätkö meidät nyt, lapsi kulta?" "Niin, jätän."
»Jätätkö sinäkin minut nyt?» sanoi hän sitten murtuneena. »Enhän minä, isä kulta» kyyneleet herahtivat emännän silmiin »vaan kun sydän on niin täysi.» Sitten hänen hartiansa alkoivat täristä. »Minua niin viluttaa», sanoi hän nyyhkytysten välistä. »Sinun täytyy mennä maata», puhui Keskitalo heltyneenä. »
Päivän Sana
Muut Etsivät