Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. lokakuuta 2025
»Kuku kauvemmin Lintu ihanin, Ikäin aikaa soita», Näinpä vanhus vaan Lausuu lukeissaan Käen kukunnoita. Neito lempens' kanss', Ollen toivoissans', Kuiskaa vanhan luona: »Kuku kerta vaan, Niin mä kultain saan Omaks tänä vuonna». Kun se monesti Kukkuu sulosti, Vanhus riemuu sille; Mutta neitonen Lausuu huoaten: »Terve kyöpelille!»
Köyhä kukan kuroittaa, min rikas maahan astuu; köyhän silmä kyyneleissä useammin kastuu. Kukka orvon kumppani ja laulu köyhän liesi; metsä meidän tuttava, mut vieraan vihamiesi. Tuttavalle metsän polut itsestänsä aukee, vieras maita vierivi ja eksyneenä raukee. Tuttavalle »tervetullut!» joka kuusi kuiskaa, vierahalle joka oksa uhotellen huiskaa.
Ja lehmus heidän haudalla nuokkuu, Siin' kuiskaavat linnut ja tuulet huokuu; Sen alle vihreelle nurmellen Nyt vanhus astuu huoaten. Ja murhehtien tuuloset huiskaa, Ja surren peipposet lempeesti kuiskaa, Ja pääskyset muuttuvat hiljaisiks, He itkevät, eivät ymmärrä miks. Iltalaulu. Rauha ompi laaksoissa nyt Ja ääni ompi hiljennyt Metsissä, Ja linnut oksilla nukkuu. Kohta vaan Nukkuu Myöskin saat.
LIINA. Hyvästi, Leo! Muista aina Luojaas, pidä hänen käskynsä ja hän siunaa sinun päiväs. LEO. Minä kiitän teitä, kiitän kaikesta, kaikesta, ja toivon teille ikuisen onnen ja rauhan! Oi, enemmin en jaksa nyt lausua, mitä kiitollinen sydämmeni kuiskaa! LIINA. Olkoon jo kylliksi. Kas tässä mun käteni. Hyvästi! LEO. Ikuisesti hyvästi, ylistettävä nainen! ANTON. Varro, mies! LEO. Mitä aiotte?
Ei kertaakaan satu hänen silmänsä saunaan, hän ei näytä sitä huomaavankaan, vaikka on pysähtynyt aivan sen eteen... Hän katsahtaa takaisin taloon, josta on tullut, tarkastaa toisia taloja toisella puolen järven, rykii, lykkää suksensa menemään ja liukuu jäälle. Voi, että tuo minua säälittää, kuiskaa Anja. Etsii sinua ontoin silmin kuin kuollutta. Että raatsikin Shemeikka sinut häneltä ryöstää?
HUOTARI. Saakeli! Nyt minä vasta huomaan, että tyttö narrasi poikaa! TURKKA. Mene nyt ja kuiskaa Annin korvaan, että odotan Maijalassa, ja on tärkeä asia. Mitä niillä on tärkeitä asioita toisilleen. Kun kuulet tynnyriä koputettavan, niin on se merkkinä, että Anni odottaa sinua täällä. Hyvä on! Peijakas! Anni tulee jo. Ahaa! Huotari tynnyrissä. Terve! ANNI. Kuule, Poika.
Tunnenko minä sen herran? ALLI: Tunnet hyvinkin. KERTTU: Onko se insinööri Borg? ALLI: Ei. KERTTU: Tahi maisteri Lumme? ALLI: Ei, et sinä arvaa. KERTTU: Niinpä annan olla arvaamatta. En minä ole utelias. ALLI: Minä kuiskaan sen sinun korvaasi. KERTTU: Kuiskaa! ALLI: Arkkitehti Granskog. KERTTU: Hän! ALLI: Niin. Lankosi. KERTTU: Onko hän palannut ulkomailta? ALLI: On. Jo kuukausi sitten.
Pyhän taiteen papitar hän on, kansan edessä, jolle kauneus on tullut luonnoksi jälleen ja jolla todellakin on suuren taiteen perintämuistot veressään. Pyhä lapsi! myöntää myöskin Johannes liikutettuna. Se on hän itse, maailman valkeus, kuiskaa rouva Rabbing kyynelsilmin. Kuinka kuolleelta, kuinka kammottavalta tuo jalokivistä kankea pikkupakana hänen rinnallaan vaikuttaakin!
Minä en muutakaan Aumolasta, vaan pysyn aina teidän läheisyydessänne". "Ole huoleti, lapseni", virkkoi hiljaa Helena. "Minä paranen. Te ette siis minua ylönkatso?" Esa astui vuoteen luo ja sanoi hiljaa: "Voitko anteeksi antaa minun pikaisuuteni?" "Sydämestäni", kuiskaa Helena. Hän osoitti tahtovansa juoda.
Isä ei ollut kotona, mutta äiti lausui: »Jopa nyt peräti, kun talonisännät risuja vetävät! Ei se ole sopivaa.» »Ei työ miestä pahenna», vakuutti Vilho, »enkä vielä isäntä olekkaan. Jospa olisinkin, niin ei Annikaan olisi risujen vetäjänä, sillä kun minä olen isäntänä, niin on Anni emäntänä.» »Ole vaiti, älä lapseni korviin turhia kuiskaa. Tänä päivänä yhtä ja huomenna ehkä toista.»
Päivän Sana
Muut Etsivät