Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Vaikka tunnustettakoonkin, että omantakeisin työ kantaa itsenäisimmät hedelmät, niin tuskin löytänee maailmassa sitä mestaria, joka olisi saavuttanut etevyytensä ilman moninaisten syrjävoimain myötävaikutusta. Sillä kasvattajamme on juuri se yhteiskunta, jota me olemme syntyneet kasvattamaan. Kehno lapsi ei rakasta kehtoaan eikä äitiään. Aallotkin rantojansa rakastavat.
»Tuo neula on pantava hiukan enemmän oikealle syvemmälle, tyhmyri! Etkö huomaa, kuinka tasaiset kulmakarvat ovat? Luulisi miltei sinun nyt pukevan Karinnaa, jonka piirteet ovat niin vinot. Nyt pane kukkia mitä! kehno!
Instrumentti oli kehno, mutta tällä huonollakin soittoneuvolla soitti Emili hyvin, tunteellisesti ja maukkaasti, ja Berndtsson istui vaan ja ajatteli miltä se näyttäisi, jos tuo sievä tyttö istuisi loistavassa, valikoitussa salongissa soittamassa parempaa pianoa. Hän uneksui tuosta ihmettelemisen surinasta, joka olisi kulkeva kuunteliain joukossa.
TIERA. No, elä pelästy noin surkeasti, Nyyrikki. Sinä näet, ettei hän sanoistasi lukua pidä. NYYRIKKI. Anteeksi pyytämään valmis olen. KULLERVO. Sinä kehno penikka! NYYRIKKI. Ja heikko, kovin heikko; sillä enpä ole sinun hirveätä voimaas osakseni saanut. Mutta muistanko oikein? Me ennenkin olemme yhdessä olleet, ja viimeiseksi, luulen, seppä Ilmarisen pihalla.
Rippikoulua täytyi nyt rovastin itsensä jatkaa, kun apulaisensa, kuten mainittiin, teki tenän kivenkovaan. Kun Risto taas tuli esille, katsahti rovasti maisterin kirkonkirjaan tekemiin merkityksiin ja sanoi: "Sinulla on erittäin hyvä sisälukutaito, mutta ulkoluku ja ymmärrys peräti kehno, niin on maisteri merkinnyt".
Vaan puhevuoroon aimo Akhilleus tuimana puuttui: "Kehno ja kunnoton totta jo ois nimi oikea mulle, jos minä kaikkeen suostuisin, mitä vain sinä vaadit. Muille sa säätelemään mene moisia, vaan älä mulle käskyjäs anna, en liioin lie minä kuuleva niitä.
Mies Lykian sitä ainoakaan ei suojata mieli danaolaisilt', ei näe vaivaa kiittäjätöntä katkeamattoman kamppailun vihamiehiä vastaan. Mies vähäarvoisempiko vai sais suojelun sulta, kehno, kun Sarpedon, majaystäväs, kumppanis, äsken jäädä akhaijein saaliiks sai sun varjelemattas, vaikk' eläessään ain' apu sulle ja Ilionille suur' oli! Nytp' edes koirilt' et sinä suojele häntä!
Usein isä aurallansa, Kuokallansa Pellon perkaa pojalleen. Maat kun vääntää, Korvet kääntää Hautaan horjuu levolleen. Moni, maansa parahinta, Kallihinta Etsein, uhraa voimansa: Puuhailtuaan, Taisteltuaan Jälkeen jättää aarteensa. Kehno oiskin palkka mainen, Haihtuvainen: Saatu taikka saamaton! Työn ja kunnon, Jalon tunnon Oma on taivas verraton.
Ota tahtoni ja muuta Sinun tahtos mukaan tuo; Mitäkin jos mua kohtais, Tahdokseni tahtos suo! Ota kieli! Nimestäsi Suo mun laulaa, puhua, Leväten Sun luonas niinkuin Lapsi äidin povella! Ota kädet! Teko niiden Kelvollinen olkohon Sulle! vaikka maailmalle Tuo on kehno, kelvoton. Ota jalkanikin! Niitä Tahtos tietä juoksemaan Opeta ja asioillas Mieles mukaan kulkemaan!
LEO. Kaukana, Uranon piirissä, on sinusta kehno narri. LIINA. Narri, narri, narri, narri ja hullu! LEO. Jalo ja viisas! LIINA. Narrien narri! LEO. Ja minä olen sinun uljas sulhases. LIINA. Vaiti sinä! Mikä olit sinä silmissäni äsken? Poika, poika vaan! Ja miksi mä kutsuisin sinua nyt? Sulhasekseni? Oi kohtalo, mikä nöyrytys, mikä nöyrytys! Sinä? Hahaa!
Päivän Sana
Muut Etsivät