United States or Libya ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vanhus oli sillä välin pannut oman klaninsa tartanin sijaan päällensä toisen puvun, joka oli Skotlannin kaukaisen saariston asukkailla tavallinen; hänellä oli nyt hihalliset liivit ja hame, molemmat yhteen ommeltuina.
Hän kuuli veden pauhaavan kuin kaukaisen ukkosen, mutta yhä selvemmin ja voimakkaammin, ja edessään näki hän sen pinnan ikäänkuin katkaisevan alapuolella olevan metsän, jota pitkin tuo viheriä hurjistunut elementti näytti ikäänkuin haihtuvan tuhansiin kimelteleviin pisaroihin.
Virkkaen noin pois riensi jo Iris joutuvajalka. Nousi Akhilleus, suosima Zeun, ja Athenepa heitti aigiin ripsukkaan hänen harteilleen väkeville, kietoi korkea valtiatar pään ympäri pilven kultaisen sekä leimuamaan sen liekkinä saattoi. Kuin ylös ilmaan käy savu kaukaisen merensaaren kaupungista, jok' on vihamiehen saartama; kestää päivän kaiken saa väki kilvass' ankaran Areen, muureja, torneja varjellen, vaan päivä kun painuu, taajaan leimuelee hätävalkeat heittäen hohteen ilmojen korkeuteen, monen nähdä jo naapurisaaren, jott' ehk' auttamahan joku arvais laivoja laittaa: noinp' ylös ilmoihin kävi hohde Akhilleun päästä. Astui muurin luota hän kaivannolle, mut äidin neuvoa noudattain ei mennyt akhaijien joukkoon. Seisoen siinä hän huusi, ja kaukana Pallas Athenen soi sotahuuto, ja kauhistui kaikk' iliolaiset. Kuin sotatorvi, mi kaupungiss' ylt'ympäri raikuu, jonka on saattanut saarroksiin vihamies verenahne, 220 raikui ankara myös nyt Aiakon aaluvan huuto.
Par'aikaa kuin puhuttiin kuului ulkomaisesta huoneesta korkea-äänisiä ääniä, kuningas kuunteli ja myöskin muut. Kuului, kuin joku olisi väkisin tahtonut päästä sisään, vaan palveliain olevan asiata vastaan. "Perkele vieköön," kuului nyt erään syvän äänen huutavan, kaukaisen ukkosen jyrinän kaltaisesti, "ettekö ymmärrä, talrikinnuoliat, että meidän täytyy päästä sisään.
Te kädet armaat, saapui surut, huolet ja elon päivän helle polttavin. Mun kuormastani kannoitte te puolet, pois polton veitte sormin viilehin. Te kädet armaat, teidän tukeanne sain kokea ma kesken myrskyjen. Te kunne osoititte sormellanne näin tuikkivan ma tähden kaukaisen. Te kädet armaat, mykät vaalijani, mua talven pimeään te seuratkaa.
Hän näyttää rajuavan, niinkuin sota-oris kaukaisen taistelon kaikkuessa; taikka metsästäjä torven soidessa; taikka oikeammin niinkuin vangittu kenraali, joka näkee, kuinka hänen sotamiehensä, joita viholliset voimalla ja juokoilla ahdistavat, horjuvat ja hajotetaan, eikä voi katkaista kahleitansa ja koota ja johdattaa heitä jälleen.
Ja kuitenkin oli vielä täysi päivä, joka haihdutti väkeväin juomain hajun, vielä oli jonkinmoinen säädyllisyys kaikessa, vaikka Bossen leveän otsan jäntereet kiihoituksesta mahtavasti liikkuivat, ja sen järkevissä, levottomissa silmissä vilahtivat salamat ikäänkuin kaukaisen rajuilman enteenä.
Ja noissa kaukaisen ajan unelmissa se viihtyy, niitä unelmoidessaan se hetkeksi kurjan ja runottoman nykyisyytensä unhottaa.
Rupesivat nyt veljekset huvittelemaan itsiänsä, naukkien päivät aamusta iltaan, ja heidän aikansa meni kuin virran juoksu. Ja kahden, kolmen päivän päästä jo kaikui heidän korvissaan lakkaamaton, humiseva soitto, kuin kaukaisen pasuunan ääni, ja iloisesti pyöri maailma ympäri heidän silmissänsä.
Mutta samalla tunsin minä kumean vihan kuin kaukaisen ukonjylinän nousevan sielustani. Ja kuulin äänen, joka huusi kuin hukkuvan epätoivo sen syvyyksistä: Mitä minä mahdan sille, etten tunne Häntä! Enhän voi langeta heti ensimmäisen vastaantulijan jalkoihin vain siksi, että hän väittää olevansa Jesus Kristus! Miksi Hän ei tule sitten kaikessa kunniassaan?