United States or Afghanistan ? Vote for the TOP Country of the Week !


»Arbakes; se on luullakseni tuttu nimi Pompeijissa. Puistossa kävellessäni näin kreikkalaisen ja papin vakavasti haastelevan keskenään. Panin erikoisesti merkille edellisen horjuvat askelet, kiivaat eleet ja kovaäänisen esiintymisen; hän näytti joko tuiki humalaiselta tai sekapäiseltä.

Siinä seisotte te, haudan partaalla horjuvat vanhuksetkin, siinä elämänne vasta alkaneet nuorukaiset ja neitoset, seisotte kuin tulivuoren partaalla joka voi puhjeta millä hetkellä tahansa ja nielaista teidät avattuun helvetin kitaansa, jossa on oleva itku ja hammasten kiristys. Teidän elämänne on Herralle kauhistus, se on Hänelle kauhistus. Se on surkeaa, se on surkeaa?

Kruunu Suomen yhteishengen, Kehys kansamme elämän, Suomen on valtiorakennus: Sitä varjele, varusta, Sen kera kehity itse. Ylin arvo sille anna, Yhteis-onnemme talolle. Lait horjuvat hyvätkin, Jollei valvo vartiasto: Omantuntos ohjausta Nouda notkoissa elämän. Siin' on porras poikki kuilun, Silta vaarojen välissä Ei se katkea kävellen.

Huvimajalle suuntasivatkin he säännöllisesti sovittuina aikoina horjuvat askeleensa, nojaten kainalosauvakeppeihinsä, ja siellä he molemmat, lähemmä satavuotiaat vanhukset, saivat kaikessa rauhassa ja ystävyydessä jutella rakkaan kahvikupposensa ääressä kaukaiseen menneisyyteen peittyneistä ajoista ja yhteisistä muistoistaan.

Voi sun käydä hyvinkin, mutta voit myöskin lyödä pääsi seinään." "Siinä onnen mukaan." "Olethan kuullut sanottavan, että onnikin on usein miestä mukaan." "Perusteesi horjuvat; syksyllä sanoit onnea sokeaksi..." "Niin sanoinkin ja niin uskoinkin.

Yhtäkkiä oli juuri kuin ankara tuulenpuuska olisi tarttunut noihin hentoihin olennoihin: säikähtyneinä ja hämmästyneinä he horjuvat ja hoipertavat hajalle; mutta kuningatar viittaa leikkijöille; vakaasti, jopa murheellisesti katsoen osottaa hän lehmukseen, jota hän pitää kudottuna tuhansiin hentoihin lankoihin.

Vastaamme tuli ehtimiseen pakolais-matkueita; yksikin senlainen matkue oli toista virstaa pitkä, horjuvat hevoiset ja härät vetivät vankkureita, joissa oli yhtä ja toista perheen tavaraa, sekä naiset ja lapset istuivat niissä, surullisine, vaaleine kasvoineen.

Lumia lentää ristin ja rastin, leikkiä lyöden ja taistellen; vaan väsyneinä vaipuvat viimein etsien rauhaa povehen maan. Mutta kun päivä keväinen kutsuu, pilviks ilmahan haihtuvat taas. Ihmiset myöskin, maailman lapset, raatavat, lempivät, taistelevat; vaan väsyneinä horjuvat hautaan töistähän, teistään lepäjämään. Kerran kun kutsuvi Jumalan ääni, henkinä nousevat taivahasen. Unen tullessa.

Suuret, lumiset hongat tutajavat, horjuvat ja kaatuvat rytisten maahan. Ne karsitaan, nostetaan rekiin, ja pitkä jono hirsikuormia ajaa kylää kohti. Siinä on tasainen kenttä, joka jo syksyllä puhdistettiin puista, ja siihen kaadetaan hirsikuormat. Joka talo vetää pölkkynsä, varakkaimmat tuovat niitä kahdella, kolmella hevosella. Ja jo ennen iltaa on uuden kansakoulurakennuksen hirret saatu kokoon.

Ja kun tuo arkamainen epäily, joka ajaa horjuvat, hämmentyneet sielut kirkkoon, oli vallannut Jeannen, juoksi hän eräänä iltana, pimeän tultua, salaa pappilaan, polvistui pienen laihan kirkkoherran eteen ja anoi häneltä synninpäästöä.