Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Silloin Emilie huomaa olleensa vähällä heittää pois parhaan, mitä hän omisti maailmassa, ja hän katuu katkerasti. »Hän nuhteli minua siitä, etten ollut tosi», kirjoittaa hän 23 p:nä huhtikuuta 1848. »Kuinka lämmin ja avomielinen samalla olikaan hänen myöhempi kirjeensä siitä asiasta ja kuinka katkera ensimmäinen. Hänen tähtensä olisin kuitenkin valmis mihin uhraukseen tahansa.
KULLERVO. Teit sillon salamurhan, mies! KIMMO. Tämä jääköön tähän; mutta kuule varoitukseni: kätes verestä säilytä ja koston tuumat aivostasi poista; melkein aina työtänsä kostaja katuu, mutta katumuksensa on myöhä. KULLERVO. Malta: miten elää tässä palvellen sukuni surmaajata?
Todellista iloa tunsi Leena ajatellessaan että Maria oli hyljännyt nuo vieraat puvut. Hänen sydämmensä oli siis yhä suomalainen. Mutta oliko se myös hänen tuolla kotona? Martin nimeä ei mainittu koskaan. Oliko hän kokonaan menettänyt Marian rakkauden? Oliko sovinto mahdoton? Ei hän yksin syyllinen ollut. Hän kyllä katuu vikaansa ja korjaa sen jollakin uljaalla teolla.
"Käyttäkää armahtamis-oikeuttanne katalaa kohtaan niin pitkälle, kuin sitä vaan riittää. Hän ehkä katuu ja parantaa itsensä." "Jätä hänet Elsan rangaistavaksi!" sanoi mamseli. "Kyllä hän sitten liian helpolla pääsee. Minuun nähden jääköön vaan!" Siihen loppui keskustelu ja rouva suoriutui kotimatkalle. YHDEKS
»Jumala ei vihaa ketään, vaan armahtaa kaikkia ja antaa synnit anteeksi, kun ihminen katuu.» »Olen minä katunut, niin kauheasti katunut. Mutta ei se auta.» Maijaliisa ei osannut sanoa siihen paljon mitään; hän oli aikonut rukoilla ja pannut kätensä rinnalle ristiin. Mutta uni vei vallan, ennenkuin hän pääsi keskiväliin »Isä meidän» rukousta ja silmät painuivat väkisen kiinni.
Isä, veisataan virsi, sanoi hän hetken kuluttua. Veisataan vaan.... Ottakaa tuo laulukirja tuosta. Isä kurotti ikkunalta Helgan laulukirjan ja antoi sen hänelle. Kyllä minä luulen, että äitikin katuu, kun kuulee, puhui Söderling.
On niin kauheata, kun meillä melkein pilkataan jumalaa. Eiväthän pahimmat pakanatkaan toki sillä tavalla.... Kyllä se sen katuu, kun selviää. En minä niin ukista, mutta kun tekin, äiti ... vaikka minä olin niin varma, että te heti, kun kuulette, miten on.... Itku näytti taas alkavan tehdä tuloaan. Kas niin, elä nyt.... En, en ... enhän minä.... Jos sinä sitä, että minä, niin johan minä....
"Hän sanoo pian jotakin huomatkaat! hän katuu jälestäpäin, että hän on sanonut, ja te kadutte, että olette kuulleet!" "Minä sanon vaikka mitä!" huudahti Mr. Wickfield hurjistuneella muodolla. "Miks'en olisi koko mailman vallassa, jos olen teidän!" "Huomatkaat! Minä sanon teille", lausui Uriah, yhä varoittaen minua. "Jollette tuki hänen suutansa, ette ole hänen ystävänsä!
BASTARDI. Tuo vanha suntio, tuo lukkar' Aika, Tahtooko hän sen? Silloin katuu Philip. BLANCA. Aurinko vertyy; hyväst', armas päivä! Nyt kenen puolta pidän? Molempain: Yks käsi toisen joukon, toinen toisen; Ja näiden raivo, kumpaankin kun kiinnyn, Mun rikki riistää, kappaleiksi katkoo.
AUMERLE. Mut lukiessas muista lupaukses; Ma kadun; älä nimeäni lue; Käteni kanss' ei liitoss' ollut sydän. YORK. Olipa, konna, tuon kun kätes piirsi; Povesta kavaltajan sen ma riistin; Pelosta katuu hän, ei rakkaudesta. Kuningas, sääli pois! Se sääli siittää Voi käärmeen, joka sydämmeen sua pistää. BOLINGBROKE. Mik' inha, rohkea ja häijy petos! Sa kunnottoman pojan kunnon isä!
Päivän Sana
Muut Etsivät